Turun museokeskus teki pelastuskaivauksen Aurajoen itäisellä rantalaiturilla Nunnankadun pään ja Aboa Vetus & Ars Nova -museon pääsisäänkäynnin kohdalla olevien laiturin portaiden välisellä alueella. Kohteessa oli tarkoituksena korjata ko. laituriosuus purkamatta laituriladelmaa. Suunnitelmana oli työntää laiturin alle betonilaatta joen puolelta. Koska kohteessa havaittiin laiturin alainen hirsiarina, päätettiin tämäkin laituriosuus korjata samaan tapaan kuin aiemmin korjatut osuudet. Tämä edellytti nykyisen laiturin purkamista, jonka jälkeen betonilaatta valettaisiin sen alle. Laiturin taustalla olevalla alueella oli suoritettava arkeologinen tutkimus, koska sieltä tultaisiin poistamaan maa-ainesta työskentelytilan saamiseksi tukilaatan valamista varten. Tutkittavan alueen pituus oli 25,5 metriä.
Kaivaminen suoritettiin pääosin kaivinkoneella. Havaitut löydöt otettiin talteen kentällä. Maakerrokset dokumentoitiin piirtämällä, rakenteet valokuvattiin. Kaivannon koillisosan pohjakerros kaivettiin koneella, ja käytiin pintaosaltaan läpi seulontapöydällä. Kaivauksen edetessä pohjakerros kaivettiin lapioilla, ja löydöt otettiin talteen lapioitaessa.
Kaivannosta esiin tullut paalutus lienee peräisin keskiaikaisesta, 1400-luvulla rakennetusta laiturista. Jo aikaisemmin, 1300-luvulla, oli rantaveteen joutunut irrallisia puita. Stratifikaation ja hirsipedin dendrokronologisen ajoituksen perusteella kaivausalueen kaakkoisleikkauksesta esiin tulleet kivilatomukset kuuluvat 1800-luvun alkupuolella, ennen vuoden 1827 paloa rakennettuihin rantalaitureihin. Palokerros oli kertynyt massiivisemman, koillispuoleisen latomuksen kylkeen. Pienempi latomus taas näytti perustetun palokerroksen läpi, ja lienee palonjälkeinen rakennelma. Latomukset on perustettu aikoinaan matalaan, korkeintaan noin metrin syvyiseen rantaveteen.
Kivilatomusten viereen, rantaveteen oli mahdollisesti vuoden 1827 palon jälkeen ajettu täytteeksi ohuehko kerros tiilenkappaleiden ja kivien sekaista savea. Kun nykyistä laituria alettiin 1860-luvulla rakentaa, sen perustuskaivannon kaakkoisreuna leikkasi täyttösaven. Perustuskuopan pohjalle tehtiin hirsistä koheesiopaalutus ja ristikkoarina, jonka päälle kivet ladottiin. Nykyisen laiturin ja 1700-luvun kiviperustusten välinen alue täytettiin maa-aineksella, ja sen päällystään ladottiin mukulakivetty kouru. Maata ajettiin myös vanhojen perustusten päälle, ja tämän rantavallin reunaan istutettiin puita. |
takaisin
Kuvaus
Turun kaupungin vanha asemakaava-alue 853500004, asuinpaikat, asuinpaikat
