Metsähallituksen metsätalous suoritti Taivalkosken eteläisellä talousmetsäalueella kulttuuriperintöinventoinnin kesäkuussa 2009. Inventointialueen laajuus on noin 19 500 hehtaaria, josta noin 1 750 hehtaaria inventoitiin aluekattavasti. Huomiota kiinnitettiin esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiin, uuden ajan kohteisiin, jotka liittyvät metsien käytön ja maatalouden historiaan ja kulkemiseen, sekä toisen maailmansodan aikaisiin sotahistoriallisiin kohteisiin. lnventoinnista saatua tietoa ja kokemuksia hyödynnetään suunniteltaessa Kansallisen metsäohjelman edellyttämää kulttuuriperintökohteiden inventointia Metsähallituksen hallinnassa olevissa talousmetsissä.
Ennen inventointia läntiseltä alueelta oli merkitty vain yksi muinaisjäännöskohde muinaisjäännösrekisteriin, seitsemän kohdetta (viisi tervahautaa, porosuoja, kolmiomittaustorni) oli merkitty peruskarttaan ja kahdeksan toisen maailmansodan aikaista kohdetta oli kartoitettu Taivalkosken kunnan kulttuuritoimen toimeksiannosta. Uusista kohteista 15 löydettiin haastattelujen perusteella ja 10 vanhojen karttojen avulla; maastosta löytyi lisäksi 21 ennestään tuntematonta kohdetta. Erilaisia rakenteita kartoitettiin inventoinnissa yhteensä 80.
Kohteista neljä on esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä, 22 historiallisen ajan muinaisjäännöksiä, 30 uuden ajan kulttuuriperintökohteita ja 10 toisen maailmansodan aikaisia sotahistoriallisia kohteita. Esihistoriallisten kohteiden vähäinen määrä johtunee sitä, että inventointialue on kokonaisuudessa supra-akvaattinen eli sillä ei ole muinaisia merenrantavyöhykkeitä, ja myös siitä, että suuri osa jokien ja järvien ranta-alueista on yksityismaata ja jäi näin inventoinnin ulkopuolelle.
Historiallisen ajan kohteista suurin osa liittyy tervanpolttoon. Vaikka lukuisat aho- ja palo-päätteiset nimet kielivät intensiivisestä kaskenpoltosta seudulla, alueelta ei löytynyt Etelä - ja Keski-Suomen kaskimaille tyypillisiä kaskiröykkiöitä. Uuden ajan kohteet liittyvät pääosin metsän käyttöön ja maatalouteen (metsäkämppien jäännökset, porosuojat, myllypaikat, uittopadot, sillat, pitkospuut, heinäladot, suovat, merkkipuut). Taivalkosken ja myös koko Koillismaan lähihistorialle merkittävä kohde on vuosina 1942–44 Hyrynsalmelta Kuusamoon rakennettu kenttärata, joka tunnetaan myös nimellä "kuolemanrata". Saksalaisten sotilaiden valvomaan rakennustyöhön oli pakotettu eri maiden sotavankeja, joista monet kuolivat. lnventointialueella radan linjauksen pituus on 25 kilometriä, ja siihen liittyy vankileirin paikka, puolustusasemia, erityyppisiä rakennusjäännöksiä ja vankien hautoja.
Taivalkosken läntisellä tutkimusalueena arviolta noin 30 % pinta-alasta (noin 6000 hehtaaria) on havaintomahdollisuuden sekä eri kohteiden löytämismahdollisuuden (maasto, maaperä, tapahtunut maanmuokkaus) perusteella otollista kulttuuriperintöinventoinnille. Inventoinnissa 2009 tutkittiin siitä noin kolmasosa. Osa inventointialueista valittiin arkistotietojen ja paikallisten asukkaiden sekä metsurien haastattelujen perusteella. Sen lisäksi valittiin tutkimusalueelle melko tasaisesti jakautuneita alueita, joilla oli tietty topografinen, eri muinaisjäännösryhmille ja kulttuuriperintökohteille tyypillinen, ympäristö. |