Vuonna 2012 aloitettuja Aboa Vetus -museon niin kutsutun suuren kivitalon kellarin K94:9
kaivauksia jatkettiin vuonna 2014 toukokuulta elokuun loppuun. Kaivauskohde sijaitsee
maanalaisen museoalueen keskellä, keskiaikaisen Luostarin jokikadun kaakkoispuolella.
Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää 1600-luvun jälkipuoliskolla puretun talon rakenteita ja
kellarin täyttövaiheita
Vuoden 2014 tutkimus saavutti useita sille asetettuja tavoitteita. Kellarin lattia- ja käyttötaso
saavutettiin, ja käyttöaikaisten rakenteiden ja löytöjen perusteella on mahdollista tehdä tulkintoja kellarin käytöstä. Havainnot osoittavat lähes kiistattomasti, että kellarissa on sen käytön lopulla ollut ruoanvalmistukseen ja säilyttämiseen liittyviä toimintoja. Lajittunut keittiöjäte, mahdollinen uuninpohja sekä ruoanvalmistus- ja tarjoiluastioiden kappaleet puhuvat sen puolesta, että kellari on poikkeuksellisesti ollut lämmitetty, ja että siinä on toiminut keittiö.
Toistaiseksi jää vielä avoimeksi, onko kellari ollut keittiökäytössä jo 1400-luvun alussa, vai onko keittiötoiminta alkanut vasta 1500-luvulla. Avoimeksi jää sekin, oliko keittiö vain yksityiskäytössä, vai viittaisiko se muihin talon aktiviteetteihin. Olisiko suuri kivitalo voinut olla esimerkiksi majatalo, sauna tai kiltatalo, joka on tarvinnut suurta keittiötä kellariinsa? Jos kellari ei alun perin ollut tarkoitettu keittiöksi, herää kysymys kellarin lounaisseinän suurten holvikomeroiden R23 tarkoituksesta. Ne ovat mitä ilmeisimmin osa kellarin alkuperäistä rakennetta. Jos mukulakivillä täytetyt komerot ovat olleet kiukaita, on mahdollista, että kellarissa olisi toiminut sauna. Toisaalta ne voisivat olla myös leivin- tai hypokaustiuuneja. Tämä selvittämiseksi on jatkossa tutkittava, onko komeroissa tulisijat, vai ovatko komerot vain arkkitehtonisia rakenteita. |