Taivalkosken kunnalla on suunnitteilla yleiskaava Taivalkosken kunnan keskustan alueelle. Kaavahankeen konsulttina toimiva Airix Ympäristö Oy tilasi kaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Hannu Poutiainen ja Antti Bilund tekivät maastotutkimukset 13 ja 15.–19.10.2013 tutkimuksen kannalta hyvissä olosuhteissa.
Tutkimusalueen muodosti Taivalkosken keskustan kaava-hankkeen alue, joka on kooltaan noin 4x9 km. Tutkimusalueen maasto vaihtelee kivikkoisista, moreenipitoisista mäkialueista harjuihin ja hiekkakankaisiin (tärkeimpinä Taivalvaara, Hirsikangas ja Siikakangas liepeineen), sekä pienistä lammista (tärkeimpinä Pesiölampi, Pikku Pesiö, Siikalampi, Pikku Siikalampi) ja puroista suoalueisiin ja jokiin (Iijoki, Kostonjoki). Iijoen ja Kostonjoen ranta-alueet ovat paikoin hiekkai-sia, hiekkaa, soraa ja hiekkamoreenia, mutta monin paikoin myös kivikkoisia ja jyrkkiä sekä toisaalta alavia ja kosteita pehmeikköpaikkoja. Paikoitellen rannat ovat vedenvirtauksen ja mui-den eroosiovoimien kuluttamia. Varsinaisia järvialtaita kaava-alueella ei ole. Moreenimuodos-tumien lakiosat ja monin paikoin myös rinteet ovat kivisiä ja lohkareisia. Mäkien reuna-alueilla esiintyy paikoin vähemmän kivisiä, pieniä hiekkapitoisia kohtia.
Alueen muinaisjäännöksiä on inventoinut Markku Torvinen vuonna 1983 ja Mika Sarkkinen vuonna 1999. Viimeisin alueella tehty inventointi on Samuel Vaneeckhoutin vuonna 2011 te-kemä. Aikaisempien tutkimusten tuloksena alueelta oli tiedossa kolme kiinteää muinaisjäännöstä, kivikautiset asuinpaikat Jokela (Mj.tunnus: 832010020, raportin kohde nro 1) ja Peuraniemi (mj.tunnus: 832010027) (2), Pesiösuvanto (Mj.tunnus: 1000022966) (4), sekä yksi mahdollinen muinaisjäännös Pesiövaara (Mj.tunnus:1000022965) (5). Tutkimusalueen länsireunalla, tutki-musaleen ulkopuolella sijaitsi lisäksi röykkiöalue, joka katsottiin aiheelliseksi tarkastaan siltä varalta, että muinaisjäännös ulottuisi myös tutkimus Turvakonalusta (Mj.tunnus: 832010021) (3) alueen ulkopuolelle.
Maastotöissä tarkastettiin ennestään tunnetut kiinteät muinaisjäännökset. Arkeologisen tietä-myksen, kansatieteellisen ja historiallisen aineiston, kaava-alueen topografian, maaperän ja kasvillisuuden, maaston erityispiirteisiin tutustumisen sekä kartta-analyysin perusteella valittiin ne maastonkohdat, joihin arkeologinen maastotyö etupäässä kohdistettiin. Arkeologisessa kenttätutkimuksessa arviointiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä voi olla useitakin, esimerkiksi historiallisten lähteiden vajavaisuus ja tämän inventoinnin kohdalla myös laserkeilausaineiston puuttuminen. Alueelta ei ollut käytettävissä laserkeilausaineistoa, mutta peruskartoille oli merkitty muutamia tervahautoja, jotka eivät olleet ennestään tunnettuja virallisina muinaisjäännöksinä.
Myös epätyypillisiä maastokohtia tarkastettiin, eli paikkoja joissa ei arkeologisen kokemuksen perusteella yleensä oleteta löytyvän muinaisjäännöksiä. Näitä muinaisjäännösten löytämisen kannalta epätyypillisiä/epätodennäköisiä maastokohtia ovat mm. pehmeiköt ja korkeat mäkialueet, erityisesti kivikkoiset mäet. Alueelle tyypillisiä muinaisjäännöksiä ovat mm. tervanpolttoon liittyvät kohteet, kuten tervahaudat sekä tervapirttien jäännökset. Tervanpoltto ja muut erilaiset elinkeino- ja kulttuurihistorialliset toimintoihin ovat jättäneet jälkensä myös nimistöön, mitä seikkaa käytettiin apuna inven-toinnin maastotyötä suunniteltaessa. Samoin myös muuta nimistöä, mm. asutukseen ja lappa-laismuistoihin liittyvää hyödynnettiin kenttätyön suunnittelussa. Lisäksi haastateltiin paikallisia asukkaita sekä Taivalkosken kunnan henkilökuntaa mm. Pentti Sainsaloa.
Tutkimuksen menetelminä käytettiin soveltuvin osin topografista ja kartta-analyysiä ja ilmakuvi-en tarkastelua sekä pintapoimintaa, eli havainnoitiin avoimia maastonkohtia silmävaraisesti etsien maan pinnalla näkyviä löytöjä. Lisäksi tehtiin maanäytekairauksia ja koekuopitusta tarvit-taessa. Kaikki todetut kohteet dokumentoitiin valokuvaamalla ja mittaamalla. Kohteista otettiin paikannustiedot GPS-laitteella (Magellan eXplorist XL ja Garmin Montana).
Tutkimusalueelta tunnettiin ennestään kolme kiinteää muinaisjäännöstä: kivikautiset asuinpaikat Jokela (Mj.tunnus: 832010020) ja Peuraniemi (mj.tunnus: 832010027), Pesiösuvanto (Mj.tunnus: 1000022966), sekä yksi mahdollinen muinaisjäännös Pesiövaara (Mj.tunnus:1000022965). Lisäksi tutkimusalueen ulkopuolinen kohde röykkiöalue Turva-konalusta (Mj.tunnus: 832010021)katsottiin aiheelliseksi tarkastaa siltä varalta, että kohde ulottuu tutkimusalueen puolelle.
Inventoinnissa kaava-alueella havaittiin12 kiinteää muinaisjäännöskohdetta: yksi kivikautinen asuinpaikka Siikalampi 1, kolme pyyntikuoppakohdetta Hietauksenaho, Siikalampi 2 ja Pikku Siikalampi 1. Kuusi tervahautakohdetta; Kylmäperä, Hyönsuo, Pormesta-rinniemi 1 ja 2 , Pikku Siikalampi 2 ja Kuulamminsuo (tuhoutunut). Sekä kaksi kuoppakohdetta Tervalampi ja Syvärinlampi. |