Vanajavesikeskus tilasi Museoviraston Arkeologisilta kenttäpalveluilta Freshabit-LIFE-hankkeen Vanajavesikeskuksen hallinnoimien kohdejärvien kulttuuriperintöpotentiaalin esiselvityksen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on sisävesien vedenalaisen luonnon, kulttuurin ja biologisen monimuotoisuuden tiedon lisääminen, mitä käytännössä edistetään sisävesiluontoa kartoittamalla ja kehittämällä menetelmiä vedenalaisen luonnon ja kulttuuriperinnön kartoittamiseksi. Vanajavesikeskuksen kohdealueet sijaitsevat Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla ja niille on suunniteltu erilaisia vesienhoito- ja kunnostustoimia, joiden toteuttamisessa järvien ja niiden rantavyöhykkeen arkeologinen kulttuuriperintö otetaan huomioon.
Vanajaveden kulttuuriperintöpotentiaalin esiselvitystyössä koottiin ja analysoitiin eri organisaatioiden tuottamaa ja säilyttämää paikkatieto- ja muuta lähdeaineistoa, kuten historiallisia karttoja, ilmalaserkeilausaineistoa (LiDAR), järvien syvyysaineistoa, turvevara- ja muuta geologista aineistoa sekä tutkimuskirjallisuutta sekä arkeologista rekisteri- ja arkistomateriaalia kohdealueen järvien osalta. Esiselvitystyöhön ei tässä vaiheessa sisältynyt maastokäyntejä.
Useat Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan selvitysalueista omaavat sekä valtakunnallisesti että alueellisesti merkittävän arkeologisen kulttuurivarannon ja järvien rannoille keskittyy rikas ja monipuolinen asutus- ja elinkeinohistoria. Lisäksi osa järvistä, kuten Hämeenlinnan Ormajärvi, Pälkäneen Kukkia ja Valkeakosken Saarioisjärvi, lukeutuvat valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) piiriin. Intensiivisestä ja pitkäkestoisesta rautakauden asutuksesta, keskiajalle ja pitkälle historialliseen aikaan ulottuvasta asutusjatkumosta ja siten korkeasta arkeologisesta tutkimuspotentiaalista kertovat erityisesti Valkeakosken Saarioisjärven, Lempaalän Ahtialanjärven ja Hämeenlinnan Hattelmalanjärven rantojen arkeologinen kulttuuriperintö. Viimeaikaisen metallinilmaisinharrastuksen kasvava suosio esiselvitysalueen järvien rannoilla on myös tuonut lisätietoa löytöalueiden sijoittumisesta järvien rantavyöhykkeille sekä niiden sijoittumisesta laajempaan arkeologiseen kontekstiin. Erityisen voimakas kivikautinen arkeologinen signaali taas on havaittavissa Pälkäneen Kukkiajärven rannoilla ja saarissa. |