Porvoon Vanhassakaupungissa tehtiin arkeologista valvontaa ja siihen liittyvää kaivausta keväällä, kesällä ja syksyllä 2017 useassa eri jaksossa. Kaivutöitä tehtiin Rihkamatorilla, Rihkamakadulla Kirkkokadun ja Jokikadun välisellä osuudella, Välikadun jatkeella Osuuspankin talon edessä, Rihkamakadun ja Kirkkokadun risteyksessä olevan VPK:n talon pihassa, Mannerheiminkadun pohjoisreunalla Runeberginkadun ja Piispankadun välillä sekä Runeberginkadulla Mannerheiminkadun ja Lundinkadun välisellä osuudella. Valvonnan tavoitteena oli dokumentoida vesihuollon saneeraustöissä tehtävien kaivantojen kaivutöissä tavattavat rakenteet ja kulttuurikerrokset.
Laajimmat yhtenäiset avatut alueet olivat Rihkamatorin itäreunalla R-kioskin ja maakunnantalon välissä. Täällä tutkittiin 1600–1700 –luvun likamaakuoppia, hiiltynyt lattiarakenne jonka alla oli 1600-luvun rahoja pienenä kätkönä sekä kaikkien rakenteiden alla ollut viljelykerros, jossa erottui pohjamaata vasten auranjälkiä. Viljelykerroksesta löytyi pala 1500–1600 –luvulle ajoittuvaa Raeren-keramiikkaa. Toinen hiiltynyt lattiarakenne tavattiin Rihkamatorin luoteiskulman sujutuskuopassa, missä löydöt viittaavat myös 1600 luvulle. Lattiafragmentti tutkittiin myös Rihkamakadulla Osuuspankin ja Simolinin talon välissä kuoritulla alueella.
Tutkimusten merkittävimmät havainnot ovat kaksi puukadun jäännettä, toinen Rihkamakadulla ns. Simolinin talon edustalla ja toinen Välikadulla Osuuspankin talon edustalla. Rihkamakadulla hirsistä ladotun puukadun päällä oli oksia, todennäköisesti peräisin hirsien päälle lasketuista havuista. Säilyneen puukadun laajuus oli noin 6 x 1 m. Välikadulla puolestaan hirsisen puukadun alla oli pitkittäisiä hirsiä tukemassa rakennetta. Välikadun hirsikatu on suoraa jatkoa vuonna 1981 tutkitulle puukadulle. Todennäköisesti kadut ajoittuvat 1600– 1700 –luvulle, ajalle ennen katujen kiveämistä. Välikadun puukadun alle tehtyjen koekuoppien perusteella tällä alueella on kosteaa kulttuurikerrosta ainakin 2,4 metrin syvyydelle kadun pinnasta. Välikadun puurakennetta tutkittiin 16 x 1 metrin pituisella alueella.
Valvonnassa havaitut rakenteet näyttäisivät vanhojen asemakaavojen asemoinnin sekä niihin liittyvien löytöjen perusteella liittyvän lähes varmasti juuri 1600-luvun kaupunkivaiheeseen. Rihkamatorin itäreunalta tavoitettu rakenteiden alla ollut viljelykerros kertoo siitä, että ennen kortteleiden muodostumista alueelle, viimeistään vuonna 1652, aluetta on käytetty viljelykseen. Koska Osuuspankin talon sisäpihan kaivauksissa on tavoitettu 1300–1400 –luvun rakenteita, vaikuttaa siltä, että Rihkamatorin itäreuna on saanut korttelinsa vasta pari sataa vuotta länsireunaa myöhemmin. |