Syyskuun alussa 2017 metallinilmaisinharrastaja teki hopearaha- ja korulöydön lähellä Sysmän keskustaa. Löytö oli ongelmallinen, sillä löytäjä oli ottanut talteen yhdestä kuopasta lähes 40 esinettä (KM 41314). Lisäksi löytöpaikka sijaitsi noin 70 metrin päässä Sysmän Ihananiemen (mj .rek. 781010021) moniperiodisen muinaisjäännösryhmän rajasta ja noin 10 metrin päässä Sysmän Kirkkovainion (mj. rek. 781010022) kivikautisen asuinpaikan rajauksesta. Intendentti Olli Soininen Museovirastosta ja tutkija Eetu Sorvali Päijät-Hämeen maakuntamuseosta tekivät 8.9.2017 löytöpaikalle pikaisen tarkastuksen, jonka yhteydessä myös löydöt luovutettiin Museovirastolle. Tarkastuksen jälkeen sovittiin, että maakuntamuseo tekee löytöpaikalle pienen koekaivauksen, jonka tarkoituksena olisi selvittää löydön yhteyttä ympäröiviin muinaisjäännöksiin. Maakuntamuseo sai kaivaukselle tutkimusluvan (MV/155/05.04.01.02/2017) 22.9.2017.
Lahden kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen maakuntamuseo toteutti koekaivauksen 5.10.2017, vastuullisina tutkijoina olivat FM Piritta Häkälä ja FM Eetu Sorvali.
Koekaivauksen perusteella hopealöydön (KM 41314) välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua uinaisjäännösrajausta.
On kuitenkin huomioitava, että näin pienen koekaivauksen perusteella ei voida tehdä kovinkaan varmoja tulkintoja mihinkään suuntaan. |