Muilamäellä on suoritettu pienimuotoisia tutkimuksia vuosina 2000 (Jussila) ja 2009 (Jussila, Kriiska, Rostedt) , sekä hieman laajempia tutkimuksia vuosina 2015 (Rostedt, Kriiska, Jussila, Ora) ja 2016 (Rostedt, Kriiska, Jussila). Kaivaus on jatkoa vuosien 2008–2014 kaivauksille läheisellä Saarenoja 2 asuinpaikalla (mjrek 173010028). Tarkoituksena on nyt saada vertailumateriaalia Saarenojan alueen asutuksen koko-naiskuvan selventämiseksi. Löytöjen ja likamaaläikkien perusteella saatiin edellisinä vuosina osittain paljastettua oletettavasti osittain maahan kaivetun asumuksen etelänurkka kaivausalueilla 1 ja 3. Kaivauksilla on tarkoitus tänä vuonna avata laajempi kaivausala (2-3 x 6m) vuosina 2015–2016 kaivetun runsaslöytöisimmän keskittymän länsi/luoteispuolelle, jotta asumukseksi tulkittu rakenne saataisiin tutkittua kokonaan. Kaivausalueet 1 ja 3 pyritään kaivamaan tänä kesänä pohjaan. Tässä tilanteessa kokonaiskuvan saavuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kaivaustutkimukset tulevat joka tapauksessa jatkumaan tulevina kesinä sekä tällä kohteella että sen lähiympäristön muilla asuinpaikoilla. Kaivaus liittyy osana työryhmänpitkäaikaiseen tutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena on selvittää varhaismesoliittisen asumisen erityispiirteitä sekä muutoksia Suomessa ja lähialueilla.
Vuonna 2017 kaivausalueella 1 tutkittiin kerrokset 15–19, alue kaivettiin puhtaaseen pohjamaahan saakka. Kaivausalueella 3 tutkittiin yhteensä 6 kerrosta, kerrokset 7-15. Myös tällä alueella saavutettiin puhdas pohjamaa. Kaivausalueitten profiilileikkaukset dokumentoitiin, jonka jälkeen kaivausalueet peitettiin ja ennallistettiin. Koska löytökeskittymä kaivausalueilla 1 ja 3 jatkui selvästi tutkimusalueitten ulkopuolelle, avattiin sinne uusi kaivausalue 4 jonka koko on noin 11,5m².
Kiviaineslöytömateriaalin pääosa vuonna 2017 oli kvartsia (676 kpl) ja osin piitä (3 kpl) sekä muita kivilajeja (8 kpl). Muina löytöinä havaittiin lisäksi kolme isohkoa alasinkiveä, jotka liittynevät kvartsien iskentätekniikkaan sekä yksi hioimen katkelma. Kvartsien joukossa oli 20 esinettä (13 kaavinta, 5 uurrinta sekä 2 retusoitua sälekatkelma), 7 tunnistettua ydintä tai niiden katkelmaa. Piimateriaali vuoden 2017 kaivauksissa oli suhteellisen vaatimaton, joukossa oli 1 piiydin tai sen katkelma sekä 2 iskosta. Palanutta luuta löytyi 282 fragmenttia, 51,1 g. Palaneitten luunpalasten joukossa on ilmeisesti useita luuesineitten katkelmia, alustavassa tarkastelussa vähintään yksi kappale.
Aivan pintamaaperässä kaivausalueella 4 oli ohuehko vanha peltokerros. Sen alapuolella (kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa) oli havaittavissa heikosti punertavaa likamaata, pääosin kerroksissa 3–4. Kiinteinä rakenteina havaittiin resentiksi tulkittu tummaa maata sisältävä kuoppa joka mitä ilmeisimmin oli toisen maailmansodan aikaan liittyvä potero, niitä on tutkimusalueen läheisyydestä havaittu useampiakin. Kvartsien ja palaneen luun levintä muodostaa alueella asumuksen itäosaksi tulkittavan rakenteen, tosin asia pitää varmentaa vielä tulevilla tutkimuksilla. Kaivausaluetta on tarkoitus laajentaa kohti todettua kvartsilouhosta, jotta esihistorialliseksi tulkitun rakenteen laajuus, muoto ja koko suhteessa kvartsilouhokseksi tulkittuun rakenteeseen saataisiin tarkemmin selvitettyä. |
takaisin
Kuvaus
MV/99/05.04.01.00/2018 LAPPEENRANTA, Joutseno. Saarenoja-Muilamäki-kivikautisen asuinpaikan kaivaus 2017. Tutkimusraportti.