Kohteessa tehtiin maatutkaus. Tutkauksen tulosten perusteella valittiin koeojien ja -kuoppien paikat ja niitä avattiin viiteen eri paikkaan. Kolme koeojista ja -kuopista sijaitsi tontin nurmikkoisella puutarha-alueella ja kaksi tontin soraisen takapihan puolella. Suurin osa koealueiden maakerroksista oli sekoittuneita.
Löytömateriaali oli kaikissa kaivannoissa samankaltainen sisältäen rautaesineitä ja niiden
katkelmia, posliini-, piiposliini-, kivisavi- ja punasavikeramiikkaa, taso- ja astialasia, luita
sekä luuesineen. Ajallisesti suurin osa löytöaineistosta sijoittuu 1700-luvun lopulle ja
1800-luvulle, mutta pintamaista saatiin löytöjä jopa 2000-luvulta. Koeojasta B saatiin esille
tiilirakennetta, jonka rajat tavoitettiin osittain. Muista koeojista ja -kuopista rakenteita ei
löytynyt. Kallio saavutettiin n. 15-85 cm syvyydellä kaikista koeojista, mutta A-ojassa kal12
lio lähti laskemaan Luostarinkatua kohti mentäessä ollen ojan päässä jo n. 120 cm syvyydellä.
Pihaa Vartiovuorenmäkeä kohti noustaessa kallio on paikoin näkyvissä heti maan
pinnalla. Löytöaineisto oli kaikilla kaivausalueilla hyvin samankaltaista, eikä siitä noussut
esiin aineistoltaan kokonaan vanhempia havaintoja.
Hautarakenteita ei koetutkimuksissa havaittu. Tontin nurmialueena olevan puutarhan
maa-aines oli sekoittunutta puutarhamaata, josta eriaikaisten puutarhakerrosten havaitseminen ei myöskään ollut mahdollista. Maanäytteissa havaittiin kasvijäänteitä, mutta
niiden historiallinen kehys ei koetutkimuksissa selvinnyt. Puutarhakäyttöön viittasi kuitenkin
savinen ojanne, joka saattaa viitata 1700-luvun lopun puutarhanhoitokäytäntöihin.
Tiilirakenteita tontilla on laajemmin kuin mitä koetutkimuksissa saatiin esille. Lähellä pintaa
oleva kallio rajoittaa rakenteiden ja muiden anomalioiden mahdollisia esiintymisalueita.
Tiilirakenteet viittaavat mahdollisesti tontilla edelleen olevan laboratoriorakennuksen
kanssa samanaikaiseen tai vanhempaan rakentamiseen. |