Porin Karhukortteliin entisen Porin Oluen tontille ryhdyttiin 2015 rakentamaan uutta asuinaluetta, jonka yhteydessä 1970-luvulla suljettu Annankadun osuus Valtakadun ja Hallituskadun välillä avattiin uudelleen. Katualueen kunnallisteknisistä töistä vastasi Porin kaupunki. Koska kortteli kuuluu Porin vanhan asemakaavan alueella, tontilla tehtiin Museoviraston lausunnon edellyttämä esitutkimus ja avattavalla katuosuudella arkeologinen valvonta. Esitutkimuksen tulosten perusteella tehtiin rakennettavan kerrostalon tontilla kesällä 2015 arkeologinen kaivaus, jonka yhteydessä valvottiin myös katuosuuden ja Hotelli Otavan viereisen puistoalueen kaivutyöt.
Porin Karhukorttelin esitutkimuksessa havaittiin alueella 1 rakennuksen jäännös, jonka todettiin ajoittuvan aikaan ennen vuoden 1801 suurpaloa. Palo tuhosi kaupunkikortteleita myös nykyisen Karhukorttelin alueella, mutta Porin vanha kirkko, joka sijaitsi aivan vieressä, selvisi palosta. Se tuhoutui kuitenkin vuoden 1852 suurpalossa, jonka jälkeen vuonna 1802 laadittu ruutukaava suunniteltiin uudelleen. Suurpalon jälkeen rakennettiin Porin vanha kivikeskusta, joka on suurelta osin jäljellä Kokemäenjoen varrella. Kaupungin eteläisemmät korttelit on sen sijaan saneerattu 1900-luvulla lähes kokonaan. Säilyneen muinaisjäännöksen vuoksi tontilla tehtiin muinaisjäännöslain edellyttämä kaupunkiarkeologinen kaivaus 10.7. – 31.8.2015.
Tontin poikki kulkeneen putki- ja johtokaivannon alueella ei sen sijaan tullut esiin vanhempia rakenteita tai kerroksia, vaan ne olivat tuhoutuneet käytännössä kokonaan aiemmissa rakennustöissä. Kaivanto tehtiin avattavan Annakadun itälaitaan, jossa sijaitsivat Porin oluen keskeiset tuotantorakennukset; tontin etelälaidalla olivat suuret teollisuushallit, jotka purettiin valvontatyön kuluessa. Ainoat havainnot olivat mahdollinen viljelykerros tontin läpi kulkeneen kaivannon itäpofiilissa ja palokerros Nortamonpuiston laitaan kaivetun muuntajan perustuskuopan profiilissa. |