Kaivauksessa ei löydetty merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Koeojan 1 itäosasta löytynyt pitkänomainen ja kapea tummanmaan alueelta ei tullut mitään löytöjä ja se ei väriä lukuun ottamatta poikennut ympäröivästä savesta, joten se voi olla luontainen eikä välttämättä liity ihmistoimintoihin. Asia vaatii kuitenkin jatkotutkimuksia.
Löytöjen ja havaintojen perusteella terassi, jolle koeoja 2 kaivettiin, on aiemmin ollut peltona. Ojassa havaitut selvärajaiset tummemmat alueet kertonevat aikaisemmista ihmistoiminnoista. Näiden luonne ja ajoitus jäivät kuitenkin epäselväksi. Koekuopasta 1 - 2 paljastunut nauhamainen tummanruskea hiekan ja saven sekainen maa on ilmeisesti jonkinlainen kaivanto, joka on jossain vaiheessa täytetty. Tältä alueelta löydetyt löydöt ovat mitä todennäköisemmin täytemaan mukana tulleita.
Kaikilla kaivetuilla alueilla kerrokset olivat hyvin sekoittuneita ja mitään viitteitä rakenteista ei löytynyt. Löytöjen osalta ei ollut havaittavissa mitään keskittymiä ja ajallista ryhmittymistä joillekin alueille tai kerroksiin. Peltoalueella, jolle kaivettiin koeoja 3 ja koekuopat, on selvästi sekoittuneena löytöjä rautakauden alusta historialliseen aikaan. Oman lukunsa tuovat kaivauksissa löytyneet kiilakivi, kiven kappale, jossa on kiinni laastia ja muotoillun kiven kappale. Nämä saattavat liittyä Raision kivikirkon rakentamiseen. Löydetyt rautakuonan palat puolestaan viittaavat raudan pelkistykseen. Suuri osa kuonakappaleista oli magneettisia, minkä katsotaan kertovan siitä, että se olisi pelkistyskuonaa. Tähän saattaa liittyä myös koekuopasta 1 - 2 löytynyt kookas palaneen saven kappale, jossa oli kiinni ruostetta tai ruostunutta rautaa.
Joko useamman vuosisadan jatkunut kyntö tai muut myöhemmät ihmistoiminnot ovat hävittäneet merkit alueella olleista rakenteista tai sitten löydöt ovat peräisin muualta. Mahdollisesti eteläisen peltoalueen eteläreunasta, jossa maa alkaa kohota mäeksi, jolla sijaitsee Kuloisten kylän taloja. |
takaisin
Kuvaus
MV/169/05.04.01.00/2020 RAISIO, Jokipelto. Rautakautisen ja historiallisen ajan löytöpaikan koekaivaus 2019. Tutkimusraportti