Kaivausten aikana tutkittiin 36 hautausta, joista kaikki olivat arkullisia. Yksi haudoista(H1012) oli muita epävarmempi, sillä siitä oli jäljellä vain muutamia mahdollisia pohjalautoja. Kaikki kaivuutöissä paljastuneet hautaukset tutkittiin alueelta eikä profiiliin jäänyt tutkimattomia hautauksia, jotka olisi havaittu. Vainajista kolme on arkun koon perusteella määritelty lapsiksi. Hautausten kunto vaihteli maaperän ja hautaussyvyyden mukaan.
Hauta-arkkujen puuaines säilyi etenkin savimaastossa luita paremmin. Hautausmaan arkuissa voitiin hahmottaa kolme erilaista mallia. Niin sanottu yksinkertainen arkku kapenee
jalkopäähän ja siinä on tasainen, useimmiten kahdesta laudasta tehty kansi. Muotoiltu
arkku on reunoiltaan kaareva ja siinä on korotettu, 3–5 laudasta tehty kansi. Näiden
lisäksi aikaisemmasta poiketen Malminpuiston alueella esiintyi kolmas arkkumalli,
jossa pohja oli yksinkertaisen arkun mutta kansi oli kolmesta laudasta tehty korotettu
kansi. Vain yhdeksän haudoista oli haudattu useamman arkun muodostamaan hautakuoppaan.
Esineitä löydettiin yhteensä 25 haudasta. Suurin löytöryhmä oli metalliset
ristiriipukset, joita oli kahdeksassa haudassa. Risteistä kolme tunnistettiin slaavilaiseksi ristiksi. Ristien kantajat on edellisvuosien tapaan tulkittu ortodokseiksi. Muita löytöjä ovat metalliset napit, luunappi, haudan H1029 alla säilynyt karkea tekstiili ja nahkakengät ja niiden katkelmat.
Kaivettujen hautojen suunnat vaihtelivat. Pääasiassa haudat oli suunnattu itä-länsi- tai luoteis-koillissuuntaiseksi niin, että pää on lännessä tai luoteessa. Tutkimusalueella ei pääasiallisesti ollut ollenkaan päällekkäisiä hautauksia epävarmaa hauta H1012:sta lukuun ottamatta, joka oli hautojen H1014 ja H1022 päällä. Kaivauksissa ei tehty hautojen merkitsemiseen liittyviä löytöjä. Ajallista eroa ylempien ja alempien hautojen kesken ei pystytty määrittämään. Kirjallisissa lähteissä puhutaan kolerahautausmaista vain ensimmäisen epidemian 1831–1832 ajalta. Hautojen satunnaisen levinnän perusteella on kuitenkin syytä olettaa, että hautausmaata on käytetty useamman kerran.
Vuosina 2016–2019 tehtyjen tutkimusten perusteella Tallimäenkentän ja Malminpuiston
kohdalle osuva osa Pakkarinkadun kolerahautausmaasta on monimuotoinen, pitkäaikainen
kokonaisuus. Tutkitulla alueella erityyppiset haudat esiintyvät sekaisin ilman
havaittavia alueellisia eroja: muotoillut arkut, yksinkertaiset arkut, lasten ja aikuisten
haudat, yksittäiset haudat, ryhmähaudat, eri suuntaiset haudat. Löytöjä, muun muassa
ortodoksiristejä esiintyy niin yksinkertaisissa, muotoilluissa kuin lasten haudoissakin.
Pakkarinkadun hautausmaalle näyttäisi haudatun erilaisia ihmisryhmiä yhteiskunnan
eri kerroksista. |
takaisin
Kuvaus
MV/326/05.04.01.00/2020 TURKU, Malminpuisto, Pakkarinkadun kolerahautausmaan arkeologiset tutkimukset 2019. Tutkimusraportti.