Inventoinnin tavoite oli selvittää, sijaitseeko Arkkukallion suunnitellun sähköaseman alueella tai sen välittömässä läheisyydessä arkeologisia kohteita.
Inventoinnin valmisteluissa käytiin läpi aiemmat tutkimusraportit, historiallisen ajan karttamateriaalia, alueen historiaa koskevia teoksia ja muinaisjäännösrekisterin tiedot. Esihistorian osalta tärkein lähdeaineisto oli Museoviraston raporttitietokanta ja muinaisjäännösrekisteri. Arkeologista potentiaalia inventointialueen eri osissa erityisesti esihistorian kannalta selvitettiin myös rantavaiheita rekonstruoimalla. Eri rantavaiheiden maastomalleja tehtiin Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelusta ladatuilla 2 metrin korkeusmallitiedostoilla, joista tuotettiin eri aikakausien ja rannan korkeuksien rekonstruktioita. Mallinnukset tehtiin QGIS-ohjelmalla. Maanmittauslaitokselta saatavissa oleva korkeusmalliaineistoa käytettiin myös vinovalovarjosteen (DEM-mallin) luomiseen. Sen ohella käytettiin myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-verkkopalvelun tarjoamaa vinovalovarjostetta. Näiden pohjalta tehtiin inventoinnin valmisteluvaiheessa havaintoja kohteista, jotka erottuvat kuvissa mahdollisina ihmisen tekeminä rakenteina, kuten esim. tervahaudat, hiilimiilut ja kivikautiset asumuspainanteet. Vinovalovarjosteissa havaittiin mahdollinen tervahauta Korpelankyläntien ja metsäautotien risteyksen kohdalla.
Maastossa käytiin läpi sähköaseman suunnittelualue jalkaisin havainnoiden, kulku tapahtui pääosin avokallioita pitkin, niiden väliset suolämpäreet olivat hyvin märkiä. Näkyvyys alueella oli hyvä. Kivikautinen potentiaali kallioisessa ja kosteassa maastossa nähtiin hyvin pieneksi ja päähuomio kiinnittyi mahdollisiin kivirakenteisiin avokallioilla ja niiden tuntumassa, sellaisia ei kuitenkaan havaittu. Metsäautotien ympäristö inventoitiin noin 20 metrin leveydeltä, alueella
oli melko tiheää puustoa ja maasto oli paikoin hyvin vetistä. Metsäautotien itäpäässä maasto muuttui tasaisemmaksi hiekka/hiekkamoreenipohjaiseksi kankaaksi ja puusto oli varttuneempaa. Alue vaikutti sopivalta kivikautiseksi asuinpaikaksi, mutta koepistoista ei tullut esiin mitään siihen viittaavaa. Koepistoja tehtiin löydetyn tervahaudan tuntumaan ja sen länsipuolelle tien eteläpuolella.
Inventoinnissa löytyi yksi tervahauta, jolle annettiin nimi Korkiaharju viereisen talon nimen mukana. Tervahauta oli havaittu jo esityövaiheessa vinovalovarjostetta tutkittaessa. Tervahauta oli tuhoutunut osittain ilmeisesti risteysaluetta laajennettaessa tai metsäautotietä tehtäessä, siitä on jäljellä noin puolet. Inventoinnissa havaittiin myös, että Korpelankyläntien tuntuma on topografiansa ja hiekkaisen maaperänsä peruseella potentiaalista aluetta kivikautisten asuinpaikkojen löytymisen kannalta. Mesoliittisen kivikauden lopulla, noin 7000 vuotta sitten, tien tuntumassa oleva rinne on sijainnut saaren mantereen puoleisella suojaisella sivulla, saaren mantereesta erottavan salmen rannalla, joten asuinpaikkojen löytymisen suhteen koko tällä alueella on suuri potentiaali. |
takaisin
Kuvaus
Korkiaharju 1000040464, työ- ja valmistuspaikat