Kaivaus tehtiin kahdella alueella, joista tontin keskellä sijainneen alueen 1 tutkimus tehtiin kaupunkiarkeologisena kaivauksena, eli kulttuurikerrokset kaivettiin lapiolla tai lastalla, ja lapiolla kaivetut maat seulottiin. Kadunreunalla sijainnut alue 2 tehtiin osin konekaivuun valvontana, ja kun havaittiin rakenteita ja niihin liittyviä kulttuurikerroksia siirryttiin kaupunkiarkeologiseen kaivaukseen ja lapiolla kaivetut maat seulottiin.
Alueelta 1 kaivettiin yhden kaupunkitontin aluetta sekä alueen itäosassa vanhaa peltoaluetta. Näiden lisäksi saatiin havainto 1650-luvun asemakaavan mukaisesta Brahen ylisestä poikkikadusta sekä tontin ja peltoalueen välisestä Multavierunmäelle johtaneesta kujasta. Alueen 2 havainnot tulivat tonttien keskialueelta ja ne olivat modernin toiminnan aiheuttamien häiriöiden rikkomia. Molempien alueiden havainnot olivat rakennuksiin liittyviä rakenneosia ja pihamaita. Alueelta 1 havaittiin kaksi asutusvaihetta, joita mahdollisesti jakoi tontin tuhonnut vuonna 1775 riehunut kaupunkipalo. Alue 2 säästyi edellä mainitulta palolta, ja siellä aikatasojen erottaminen oli vaikeampaa.
Alue 1 kaivettiin kokonaisuudessaan puhtaaseen pohjasaveen. Alue 2 kaivettiin puhtaaseen pohjasaveen niiltä osin, jotka osuivat uudisrakentamisen alle. Alueen itäpäässä, jonne tehtiin kaapelien siirtoon liittyvä kaivanto, kaivettiin vain sen verran kuin työtä varten oli tarve ja siellä havaittu kivirakenne säästettiin ja peitettiin kaivauksen lopuksi soralla ja suodatinkankaalla. Joulukuussa kaivettiin edellisen rakenteen vierellä putkikaivanto, jossa havaitut huonokuntoiset puurakenteet ja paalukuoppa kaivettiin arkeologisen valvonnan yhteydessä pois.
Kaivauksen esinelöydöt painottuvat 1700-luvun loppuun ja 1800-luvun alkuun. Pääosa
löydöistä on keramiikkaa ja lasiesineiden ja -pullojen katkelmia. Orgaanisia ja metallisia
esinelöytöjä tuli vain muutamia. Keramiikassa yleisin oli erilaiset piiposliinisten ja punasavesta valmistettujen käyttöastioiden palat |