Pihan luoteispäädyssä tehtiin massanvaihtoa tulevan parkkipaikan kohdalla. Alueelta havaittiin kivistä ja tiilistä muurattu rakenne, joka oli kellarillisen, 1960-luvun alussa puretun puutalon perustus.
Putkiaivanto 1 kulki Hämeenkatu 9a:n länsinurkalta pohjoiseen, kunnes kaivanto kääntyi n. 15 metrin päästä kohti Kerttulinkatu 3:n lounaisseinää. Kulttuurimaa oli tuhoutunut sekä Hämeenkatu 9a:n että Kerttulinkatu 3:n rakennusten viereltä. Kaivanto tutkittiin pohjasaveen asti. Pintamaan poiston jälkeen kaivannosta havaittiin paksu purkumaakerros, joka löytöaineiston perusteella ajoittuu 1800-luvulle, ja todennäköisesti liittyy Turun palon jälkeiseen purkuun. Purkumaan alla oli säilynyt rakennuksen perustusrakenteet. Rakennus oli päällä ollutta purkumaata vanhempi, ajoittuen todennäköisesti 1700-luvulle. Rakennuksesta saatiin esiin sen kaakkoinen nurkka. Rakennuksen alla ja sen koillis- ja itäpuolella havaittiin tumma puusilppuinen pihamaakerros. Pihamaa ajoittui löytöaineiston perusteella 1600-luvulle, tai mahdollisesti sitä vanhemmaksikin. Puusilppukerroksen pinnasta havaittiin samansuuntaisesti asetettuja hirsiä. Puusilpun alta, rakennuksen koillispuolelta ja ojan eteläpuolelta, havaittiin jätekuoppa.
Kaivanto 2 kulki pihan poikki pohjois-eteläissuuntaisesti. Sen tavoitesyvyys oli 1,2 m
uutamia kaivonpaikkoja lukuun ottamatta. Kaivannon keskikohdilta, hulevesikaivon takia levennetystä osuudesta kaivantoa, havaittiin rakennuksen hirsiarinoiden pohjoisnurkka. Rakennuksen perusten vieressä, sen koillispuolella, oli ohuemmista hirsistä tehty puutaso. Kaivannon 2 pohjoisosan eteläpäädystä havaittiin melko kevytrakenteisen rakennuksen kiviperustus. Kivien alla oli kolme pienehköä ja pyöreää arinapuuta rinnakkain. Rakennuksen perustus oli selkeän palopurkukerroksen alla. Palopurkukerros oli stratigrafiansa ja löytöaineistonsa perusteella Turun palon aikainen. Arinan alta havaittiin puusilppu, joka jätettiin suurimmaksi osaksi paikalleen kaivannon alle. Puusilppu ajoittui löytöaineistonsa puolesta 1700-luvulle. |