Uuramontien valvonta kulki vanhan Karkunkylän alueen eteläreunassa, lähinnä Hulkarin
kantatalon nykyisillä mailla, eikä juuri osunut tonttimaiden kerrostumiin vaan lähinnä tien
täyttösoraan sekä peltomultaan. Ainoa mahdollisesti kiinteään muinaisjäännökseen viittaava kohta tuli esiin rajakiven no. 815 itäpuolella, jossa havaittiin täyttösoran alla, noin
70–90 cm syvyydessä ainakin osin alkuperäisellä paikalla oleva nokimaa ja irtonaisemman nokimaan ympäröimänä hiiltynyttä puuta. Hulkarin ohella samassa rivissä on ainakin
1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin sijainnut yhteensä neljä taloa, joista paloalueelle näyttäisi osuvan Loutun vanha tontti. Stratigrafian ja löytöjen (tiilimurska, vihreä astialasi, kuonaantunut aines) perusteella on todennäköistä, että palokerros liittyy vuonna 1868 tapahtuneeseen Karkun kyläpaloon.
Se, että kyse ei ole yksittäisestä rakennuspalosta, näkyi laajemminkin ojassa sekoittuneen maan hiilenpalasina ja Hulkarin päärakennuksen länsipuolen nokimaalaikuissa
Myös Kirsi Luoto dokumentoi vuoden 2017 valvonnassaan noensekaista soraa Uuramontien ja Karkunkyläntien risteyksessä. Nokimaa näyttäisi jatkuvan nyt havaitusta palokerroksesta jonkin verran etelään, mutta erityisesti pohjoisen suuntaan. Täällä rakenteet ja
stratigrafia voivat olla muuta aluetta paremmin säilyneitä, koska Loutun tontti autioitui palon jälkeen ja sen jälkeen paikalla on ollut puutarha.
Muita vanhempia kulttuurikerroksia tai rakenteita ei kaivetussa ojassa havaittu, mutta
tämä saattoi osin johtua kaivusyvyydestä, jossa puhtaaseen pohjamaahan saakka ei
kaikkialla edetty. |