Nykyisen, vuonna 1890 kivestä rakennetun patosillan alajuoksun puolella joen penkka vaikuttaa rakennetulta niin, että reunalle on koottu kivilohkareita ja penkka täytetty maansekaisella masuunijätteellä. Kaikkialla maa oli hyvin tummaa, nokimaan, hiilen ja masuunikuonan sekaista. Kiviaines vaikuttaa osin lohkotulta, joskaan porajälkiä ei näkynyt,
mutta osa on luontaisia kivilohkareita. Kiviainesta on varmasti ollut käytettävissä runsaasti, kun puisen patosillan silta-arkkujen kivitäyttö on purettu. Osa kivistä saattaa liittyä myös nykyisen kivisillan tekoon tai olla peräisin vanhempien rakennusten kivijaloista. Kauempana joesta maaperä vaihtuu pintamullaksi ja sen alaiseksi hiekkamaaksi, jonka alla tulee paikoin vastaan kallio.
Kaivannossa 4 havaittu puurakenne liittyy todennäköisesti vuonna 1824 rakennettuun
puiseen patosiltaan. Kaksikerroksinen, erittäin tukeva puurakenne siisteine päällyslankkuineen vaikutti puusillan katerakenteelta, vaikka se nyt sijaitsikin kolmisen metriä nykyistä siltaa alempana.
Kaivannoissa havaittiin myös useita eri aikaisia putkilinjoja, joista vanhin oli todennäköisesti nykyisestä kartanorakennuksesta kohti jokea kulkenut keraaminen viemäriputki, jota näkyi etenkin kaivannossa 3. Myös pajaa kohti kulkeneen turbiiniputken pää löytyi kaivannosta 1. |
takaisin
Kuvaus
MV/220/05.04.01.00/2022 ULVILA, Fredriksforsin (Leineperin) Ruukin patoalue. Teollisuushistoriallisen kohteen kaivun valvonta 2021 ja 2022. Tutkimusraportti.