Koeojista tuli peltokerroksen alta esille joitain likamaa-alueita, joiden ajoitus jäi pääasiassa epävarmaksi, sillä niistä ei tullut lainkaan löytöjä. Erityisesti koeojassa 3 oli paikoin hyvinkin tumma ja hiilinen alue, jonka vieressä oli kuitenkin sekoittunut hiekka, josta tuli rautaromua
ja kvartsi-iskoksia. Itäiselle peltoalueelle kaivetusta ojasta 7 tuli kahdelta alueelta hiilistä maata. Koeojan 9 lounaisosasta tuli esille kuopassa ollut kivirakenne, jossa oli palaneita kiviä ja hiiltä. Rakenteen pinnalta tuli tasolasin kappale, mutta itse rakennetta ei purettu eikä sitä saatu ajoitettua. Toinen kivirakenne tuli esiin koekuopasta 16, josta kaivettiin esiin hyvinkin tiivis palaneista kivistä koostunut rakenne. Tästäkään kuopasta ei tullut löytöjä, mutta kivien seassa olleesta hiilestä saatiin ajoitus 3950–4050 calBC. Kyseessä on siis kivikautisen ns. Jäkärlän ryhmän aikaan ajoittuva rakenne. Jäkärlän tyypin keramiikkaa tai kiviesineitä koekaivauksessa ei tullut kuitenkaan esiin. Toinen koekuoppa, josta tuli esiin mahdollista kulttuurikerrosta oli koekuoppa 18, joka sijaitsi länteen koekuopasta 16. Hiilistä kulttuurikerrosta kaivettiin lähes metrin syvyyteen eikä siitä päästy läpi. Kerroksesta ei tullut lainkaan löytöjä, mutta sen luonne ja sijainti lähellä koekuopan 16 rakennetta tukevat tulkintaa sen ajoittumisesta kivikaudelle.
Nikulan muinaisjäännösalueella on ainakin metsäisellä alueella paikoin jäljellä kivikautisia kulttuurikerroksia ja rakenteita. Useiden peltoalueelta esiin tulleiden ilmiöiden ajoitus jäi kuitenkin epäselväksi. |