Jutikkalan kartanon ja kylän alueelta tunnettiin ennestään Muuntajanmäen rautakautinen kalmisto. Vuoden 1999 inventoinnissa ja koekaivauksissa löytyi useita aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöksiä.
Jutikkalan kartanon pihamaalla on yhä näkyvissä vuoden 1838 tulipalossa tuhoutuneiden rakennusten jäänteitä. Kesän 1999 tutkimuksissa varmistui, että nykyinen heti kyseisen tulipalon jälkeen rakennettu päärakennus on pystytetty samalle perustukselle kuin edeltäjänsäkin.
Pihamaan koekaivauksissa selvisi, että paikalla on asuttu rautakauden lopulta läpi keskiajan ja sen jälkeisten vuosisatojen aina nykypäivään asti. Merkittävimpiä löytöjä olivat rautakautisten saviastioiden palat, sisämaassa harvinaiset saksalaisten 1300-1400-luvuille ajoittuvien keramiikka-astioiden palaset, 1500-1600-luvun ikkunalasin palaset sekä vuoteen 1573/1574 ajoittuva ruotsalainen raha. Vaikka talletettujen löytöjen määrä ei ole kovin suuri, on Jutikkalan kaivauksilta muihin sisämaan maaseutuasuinpaikkoihin verrattuna paljon 1500-1600-lukujen punasavikeramiikan palasia. Paloista vanhimmat ajoittuvat mahdollisesti jopa 1400-luvulle.
Talletetut löydöt ovat pääasiassa kartanon pihamaalla sijainneelta kaivausalueelta, jonka maamassat olivat hyvin sekoittuneita. Alimpana oli suuria kiviä, jotka mahdollisesti liittyvät paikalla sijainneeseen rakennukseen. Rakenteen selvittämiseksi paikalla on tarkoitus jatkaa tutkimuksia kesällä 2000. Toiselta pihamaalle tehdyltä kaivausalueelta paljastui 1700-luvun jälkipuolelle tai 1800-luvun alkuun ajoittuvan rakennuksen perustusta. Kahdella muulla koekaivausalueella ei tavattu mainittavia kulttuurikerroksia.
Lisäksi Jutikkalan kartanon mailta löytyi inventoinnissa kaksi aiemmin tuntematonta rautakautista kalmistoa. Lähellä Saarioisjärven rantaa sijaitsevalla Kokkomäellä on hyvin säilynyt polttokenttäkalmisto, josta koekuopituksen yhteydessä talletettiin palanutta luuta sekä pala rautakautista keramiikkaa. Jutikkalan peltoaukean pohjoislaidalta, Tiilisalinmäeltä löytyi rautakautinen reunuskivellinen röykkiö, jonka ympärillä on mahdollisesti laajempaakin kalmistokiveystä.
Arkistoselvityksissä paljastunut aiemmin tuntematon keskiaikainen asiakirjakatkelma osoittaa, että Jutikkala on viimeistään vuonna 1420 ollut vaikutusvaltaiselle Bitz-suvulle kuulunut asumakartano ja siten vanhimpia Hämeestä tunnettuja rälssin asumakartanoita.
Kartta- ja nimistöselvityksen perusteella Jutikkalan kartanon nykyistä tonttimaata lähimmät pellot ovat todennäköisesti kylän vanhimpia. Niiden ympärillä on useita rautakautisia kalmistoja. Nykyisellä tonttimaalla on puolestaan ollut asutusta jo rautakauden lopulta lähtien. Jutikkalan keskiaikaisen asumakartanon tonttimaa on vuoden 1999 tutkimusten perusteella sijainnut kartanon nykyisen tonttimaan eteläosassa.
|
takaisin
Kuvaus
Jutikkalan kartano 908010040, asuinpaikat