Alasenjärven itärannalla kohoavan kallion laella sijaitseva monumentaalinen, halkaisijaltaan 10 metrinen röykkiö näytti täyttävän etukäteen kaikki metallikautisen röykkiöhaudan kriteerit lukuunottamatta sen hieman epäilyttävää tasapintaisuutta ja röykkiön keskitse kulkevaa ojamaista syvännettä. Heti kaivaustilanteen alussa ilmeni kuitenkin, että röykkiön ulkoreunalla oli muutama paasimainen lohkokivi, yhdestä kivestä löytyi kourumainen syvänne, ilmeinen metalliakselin pesä ja kivien alta löytyi joukko kookkaita maasepän tekemiä nauloja. Tällöin päätettiin keskeyttää kaivaus muilta osin ja avata röykkiön keskikohta. Kivien alta paljastui laattakiven päälle pystysuoraan asetettu järeän tukin pätkä, jonka keskelle oli tehty leveä hahlo.
Puolakan röykkiömäisen latomuksen kohdalla on ilmeisesti kyse vanhasta tuulimyllyn pohja- ja tukikiveyksestä. Kyseessä täytyy olla varvasmyllyn pohjarakennelma, sen kartiomaisen ristikkojalan tukikiveys. Sen keskellä oli vielä osittain jäljellä runkotukin, pystypatsaan alapää hahloineen, jossa oli sijainnut myllyn kääntämiseen tarvittava häntäpuu. Mylly oli joskus palanut kivien alla olevasta hiilestä päätellen. Varvasmylly on vanhin tuulimyllytyyppimme, se on tullut meille jo keskiaikana. Puolakan tuulimyllyn täytyy olla varsin vanha siitä päätellen, että tieto sen olemassaolosta oli tyystin kadonnut paikkakunnalta: vanhat myllynpaikat ovat yleensä hyvin muistissa.
Kyseessä lienee siis Kymenlaakson vanhin nyt tiedossa oleva tuulimylly, jonka viimeisen käyttövaiheen ikä saataneen tarvittaessa runkotukin lustoajoituksesta. |
takaisin
Kuvaus