Kaivaus oli jatkoa Turun maakuntamuseon vuonna 1993 aloittamille tutkimuksille ns. Rettigin palatsin länsipuolella. Kaivauksissa tuli esiin varsin hyvin säilyneitä kivirakennuksen kellariosia. Kaivausalue oli riittävän laaja, nin että kaivauksissa saatiin hahmotettua varsin hyvin myös 1600- ja 1700-lukujen asemakaavoja alueella.
Merkittävin esiin tullut kivirakennus on rakennettu hirsiarinasta saadun dendrokronologisen ajoituksen perusteella 1400-luvun alkupuolelle.Tämä rakennus sijoittuu kaivetun alueen keskelle ja sen rakentaminen on aikanaan tuhonnut pahasti paikalla aiemmin sijainneita puurakennuksia, joista saatiin kaivauksissa viitteitä.
Löydöstö on varsin tyypillistä kaupunkikaivausten aineistoa: eläinten luita, puna- ja kivisavikeramiikkaa, erilaisten lasiastioiden palasia 1300-luvulta 1900-luvun vaihteeseen, helmiä, nahkakenkien ja -esineiden palasia, rahoja, luu- ja puuesineitä, rautaveitsiä, avaimia, saranoita, heloja sekä muista metalleista valmistettuja pienempiä käyttöesineitä. Löytöjen luettelointi on kesken, mutta yhteensä niitä on kymmeniä tuhansia.
Suurin osa kaivetuista rakennusten osista on jätetty alkuperäisille paikoilleen, samoin kuin osa 1600-luvun katua. Rakenteille on suoritettu vain välttämättömiä konservointitoimenpiteitä, rekonstruktioita ei ole tehty. Nämä esiin kaivetut ja paikalleen jätetyt muinaisjäännökset ovat esillä Aboa Vetus -museossa Turussa. |