Espoon kirkossa tutkittiin arkeologisesti runkohuone kokonaisuudessaan, nykyisen sakariston kaakkoisosa, pohjoisen ristisakaran itäosa ja kellari.
Kirkon runkohuone on alunperin ollut jaettu kolmeen laivaan kahdella kolmen pilarin muodostamalla rivillä. Molempien 1820-luvulla purettujen pilareiden perustus tuli näkyviin tutkimuksissa.
Tutkimuksissa oli mahdollista myös verraten laajasti havainnoida runkohuoneen seinien perustuksia.
Noin 10-15 cm roska- ja kulttuurikerroksen alta tuli esiin tiililattiaa seinien vierestä ja pääalttarin pohjois- ja eteläpuolelta. Lattian tiilet olivat yläpinnaltaan askelista kuluneet. Eniten tiililattiaa oli säilynyt kuorin koillisosassa.
Kuorin fundamentin ja pilari S1 perustuksen alla tiiilet olivat kuitenkin kulumattomia, joten perustukset oli rakennettu lattian päälle varsin pian lattian valmistumisen jälkeen.
Tutkimusten aikana hakattiin auki kuorin eteläikkunan länsipuolella umpeenmuuratun papinoven kohtaa, joka hahmottui näkyviin rappauksen ja täytemuurauksen alta. Oviaukko osoittautui olevan noin 1,16 metriä leveä ja noin 1,9-2,0 metriä korkea. Ullakonoven leveys ja yläkaari ovat ilmeisesti alkuperäiset, samoin kuin suorakulmainen profiilli.
Kirkon keskiaikainen sakaristo purettiin vuosien 1821-22 laajennuksen aikana ja sen käsittämä alue jäi pohjoisen ristisakaran ja siihe kuuluvan uuden sakariston alle. Tutkimuksissa kaivettiin vanhan sakariston pohja-alan määrittämiseksi sekä muiden tietojen saamiseksi 2 yhteensä noin 75 m2 laajuista aluetta. Perustuksen leveys oli noin 1,5 metriä ja pituus noin 5,7-5,9 metriä.
Kuorin itäseinällä sijainnut vanha pääalttari paljastui jo tutkimusten alkuvaiheissa kuorin purkutöiden yhteydessä. Se osoittautui kompleksiseksi rakenteeksi podiumeineen ja alle olevine kellareineen. Kuorin kaakkoisnurkassa, pilarin S1 lounaispuolella ja runkohuoneen luoteisosassa paljastui myös rakennejäännöksiä.
Hautoja ei dokumentoitu ajan puutteen ja niiden valtavan määrän vuoksi hautakohtaisesti. Sukuhautoja löydettiin kirkon runkohuoneesta 9 kpl. Kaksi niistä oli rakennettu tiilestä ja lopout salvotuista hirsistä. |