Kuuselankankaan kivikautinen asuinpaikka oli Museoviraston arkeologian osaston kaivauskohteena kolmivuotisen työllisyysohjelman toisena vuotena. Myös Oulun yliopiston historian laitos on tutkinut löytämäänsä asuinpaikkaa vuosina 1993-95. Maanomistaja, Oulun myyntimiesten säätiö, on suunnitellut asuinpaikan kohdalle lomakylää ja osin jo tehnytkin rakennustöitä. Tutkimukset on pääosin sijoitettu suunnitelluille ja jo kajotuille rakennusaloille. Kaivauksissa on löytynyt runsas kampakeraaminen ja Kierikin keramiikkaa sisältävä löytöaineisto, joka muun löytöaineiston lisäksi on sisältänyt mm. runsaasti meripihkariipuksia ja niiden katkelmia. Niin ikään asuinpaikalla on kartoitettu kolmattakymmenettä asuinkuopaksi tutkittua painannetta.//Museoviraston vuoden 1995 kaivaus sijoittui aiemmin kaivamattomalle välialueelle likimain asuinpaikan keskivaiheille. Kaivaus käsitti pääosin 2 m levyisiä koeojia, painanteen nro 12 pohjoissegmentin, nro 13:n kokonaisuudessaan sekä pari koeruutua.//Löydöt käsittivät tyypillistä kampakeramiikkaa noin 5000 palaa (6 kg), mutta vain kymmenkunta palaa asbestikeramiikkaa, ilmeisesti Kierikin keramiikkaa. Kvartseja oli runsas 3000 kpl, joista ytimiä ja esineitä molempia määritettiin yli 300 kpl. Kivilajilöytöjä oli runsas 300, joista 50 yleensä vähäistä esineen katkelmaa, mutta myös mm. kokonainen rombireikäkivi ja liusketaltta. Piitä löydettiin vain yksi retusoitu säle, eikä yhtään Oulun yliopiston kaivausalueilta asuinpaikan länsipuoliskossa runsaana esiintyvää meripihkaa löytynyt. Sen sijaan eri puolilta tutkimusaluetta löytyi kolme purupihkaa, jotka ajoitettiin kaikki likimain samanaikaisiksi.
Valtaosa palaneesta luusta löytyi yhdestä pääosin hyljettä sekä pari näädänluuta sisältäneestä luukuopasta, jonka hiiliajoitustulos oli huomattavasti muuta ajoitusta myöhäisempi. Muut nisäkäslajit olivat selvänä valtalajina olleen hylkeen lisäksi peura ja näätä, linnuista mustakurkku-uikku sekä kaloista hauki ja särkikalat. Poikkeavat lajimääritykset keskittyivät keramiikka- ym. löytökeskittymään ojassa 2. Muutamat hylkeenluut olivat säilyneet myös palamattomina.
Kulttuurimaa oli kaivausalueilla yleensä heikkoa. Selvimmät värjäymät kuten myös löytöjen horisontaalinen painopiste oli tutkimusalueen etelä- ja lounaisosassa. Painanteen 12 ympärillä oli heikohkoa kampakeraamista kulttuurikerrosta, ja rakenne tulkittiin todennäköiseksi asumuspainanteeksi. Painanne 13 oli ilmeisesti kaivettu vanhempaan kampakeraamiseen kulttuurikerrokseen eikä sitä varmuudella voi pitää asuinpainanteena. Myös ainakin yksi mahdollinen peittynyt asumuspainanne löytyi koeojien 5 ja 6 leikkaamana. Tutkimuksia tullaan jatkamaan työohjelman mukaisesti vielä kenttätyökaudella 1996 1 kk:n ajan. |
takaisin
Kuvaus