Piikkiön muinaisjäännökset inventoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1954. Sen jälkeen on tehty joitakin osa-alueinventointeja. Piikkiön uusi perusinventointi katsottiin välttämättömäksi, koska olemassa oleva muinaisjäännöstiedosto oli hajanainen ja osin puutteellinen. Piikkiön kuntakeskus on myös voimakkaasti laajeneva taajama, jonka piirissä on useita muinaisjäännöksiä.//Turun maakuntamuseon virkatyönä tehty inventointi oli luonteeltaan perusinventointia, jonka yhteydessä tarkastettiin aiemmin tunnettujen kiinteiden muinaisjäännösten kunto-, sijainti-, omistus-, ym. tiedot sekä etsittiin uusia muinaisjäännöskohteita. Maastotarkastukset tehtiin kahdessa vaiheessa: touko-kesäkuussa ja syys-lokakuussa.//Inventoinnissa todettiin 7 uutta kiinteää muinasjäännöstä. Kaikkiaan Piikkiöstä tunnetaan inventoinnin jälkeen noin 50 muinaisjäännösaluetta. Kivikautiset asuinpaikat ovat sijainneet Piikkiön pohjoispuoliskossa silloisten merenlahtien rantamilla ja saariston suojassa. Toistaiseksi asuinpaikkoja on löydetty nykyisen Hepojoen laaksosta tai sen lähituntumasta. Pronssikauden hautarauniot ovat keskittyneet kunnan itäosaan Tammisillan ja Pohtionvuoren-Keittiönvuoren alueille ja Järvenmäelle. Rautakauden kiinteän asutuksen merkit ovat löytyneet pääasiallisesti Piikkiönlahden pohjois-koillis-rannalta Pukkilanojan ja Hepojoen-Makarlanojan sekä Viukkalanojan laaksoista.
Luonti: 1.1.1900
Hanketiedot
Kenttätyöajankohta:
touko-kesäkuu, syys-lokakuu
Rahoittaja/tilaaja:
Turun maakuntamuseon virkatyö
Henkilökunta
Kaivausjohtaja:
Heljä Brusila
Raporttitiedot
Tekijä:
Heljä Brusila
Sijainti(alkup):
Turun maakuntamuseossa, kopio Museoviraston arkeol
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
takaisin
Kuvaus