Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin Jalasjärven Luopajärvelle laatiman tulvasuojelusuunnitelman vuoksi tehtiin muinaisen järvialtaan alueella muinaisjäännösinventointia 13.5.-24.5.1996. Alueelta tunnettiin aiemmin kaksi kiinteää muinaisjäännöstä: Jalasjärvi 1 Majamäki (Sikaniemi), rautakautinen kalmisto sekä 2 Matoluoma (Kärmesmäki), kivikautinen asuinpaikka, sekä uutena v. 1995 tarkastettu ajaltaan epämääräinen röykkiökohde 33 Hautamaa. Muut kohteet ovat irtolöytöpaikkoja.
Luopajärvi on jo 1700-1800-luvun vaihteesta lähtien vedenpinnaltaan laskettu, noin 5 x 1.6 km laajuinen järviallas kunnan pohjoisosassa, noin 85 m mpy. Jo 1500-luvulta on kirjallisia mainintoja järven kalaisuudesta. 1700-luvulla kalakanta näyttää romahtaneen ja järvi kaislottui. Laskuyritysten jälkeen vedenpinta aleni ja sen tuotto muodostui 1800-luvulla lähinnä heinämaista. Kuitenkin alue on nykypäiviin saakka ollut erityisen tulvaherkkää aluetta. Lasku-uoman sijaitsee juuri voimakkaamman maankohoamisen suunnassa lännessä.//Koko Luopajärven kylän alueelta tunnettiin ennen inventointia runsas 40 esihistoriallista, pääasiallisesti kivikautista, löytöä. Jalasjärvellä on aiemmin tehty inventointia v. 1968 (Kerttu Itkonen) sekä v. 1979-80 (Mikko Perkko ei kert.). Muut arkeologiset toimet ovat Luopajärvellä rajoittuneet Majamäen kalmiston tarkastukseen ja pieneen kaivaukseenkin v. 1956 (Aarne Kopisto, ei kert.) ja yksittäisiin tarkastuksiin (Mirja Miettinen).
Vuoden 1996 inventoinnin ensisijainen tavoite oli tarkastaa vanhat löytöpaikat Luopajärven altaan vaikutuspiirissä. Koska valtaosa vanhoista löydöistä on 1900-luvun alusta tai sitäkin vanhempia, yrityksessä onnistuttiin vain osittain.
Kaikkiaan paikallistettiin uusia kivikautisia asuinpaikkoja 7, joilta monilta saatiin mm. hyvälaatuista kvartsiaineistoa, kiviesineitä ja niiden katkelmia, kohteesta 44 Järvimäki piinuolenkärki ja keramiikanmuruja. Lisäksi mahdollisia kivikautisia asuinpaikkoja löydettiin 3, sekä pelkästään kvartsilöytöpaikoiksi luonnehdittuja vielä epämääräisempiä kohteita 4. Osa varhaisimmista löydöistä on liitettävissä nyt löytyneisiin kohteisiin. Ajaltaan epämääräisiä todennäköisesti historiallisen ajan kohteita, röykkiöitä ja rakkakaivantoja, löytyi 3. Uudet kohteet ovat saaneet inventointinumerot 34 - 49, minkä lisäksi vaihtelevalla tarkkuudella paikannetut aiemmat toistaiseksi irtolöytöinä pidettävät kohteet muodostavat oman joukkonsa (kohteet 50 - 57). Kohteet sijoittuvat vaihtelevalle etäisyydelle Luopajärven altaasta. Osa voi kuulua jo järvialtaan kuroutumista edeltäneeseen myöhäismesoliittiseen vaiheeseen, valtaosa kuitenkin likimain noin 7000 BP alkaneeseen järvivaiheeseen.
Inventoinnin huomattavimpana löytönä on pidettävä yksittäistä pronssikauden II-periodin ns. Ullerslevin-tyypin keihäänkärkeä, jonka inventoija sai löytäjältä yli 30 v. löytämisen jälkeen. Muinaisen vesirajan alapuolella sijaitsevan löytöpaikkansa perusteella ja ilman lähialueen koekuopitusta se on toistaiseksi katsottava veteen joutuneeksi ehkä uhratuksi irtolöydöksi. |