Juntinniemi sijaitsee Pihtiputaan Saanijärven luoteisrannalla. Jo vuonna 1962 sieltä löydettiin keramiikkaa ja iskoksia hiekanottoa varten tehdystä koekuopasta. Löytöjen vuoksi hiekanotosta luovuttiin, mutta alueella ei tehty tarkempia tutkimuksia. Vuonna 1993 Juntinniemi valittiin kansalaisopiston historianpiirin koekaivauskohteeksi Pöhlönrannan kohteen ohella, ja kaikkiaan runsaat kolme päivää kestäneissä tutkimuksissa saatiin alustava kuva paikan laajuudesta ja luonteesta. Juntinrannan muinaisjäännösalue vaikuttaa olevan pienialainen, osin tuhoutunut asuinpaikka, joka mahdollisesti jatkuu itäänpäin koekaivetuilta alueilta.//Koekaivauksen aluksi suoritetussa kohteen tarkastuksessa tutkittiin alueen länsireunalle vuoden 1962 jälkeen kaivetun pienen hiekkakuopan seinämät, joista löydettiin pala keramiikka, järvimalmia muistuttavia rautasaostumia sekä osaksi sortuneen lieden jäännökset. Sen jälkeen avattiin hiekkakuopan reunaan muutamia koeruutuja ja ympäristöön joitakin koekuoppia (ylempi kaivausalue). Vuodelta 1962 peräisin olleen vanhan, lähellä rantaa sijaitsevan hiekkakuopan yläreunaan kaivettiin myös muutama koekuoppa (alempi kaivausalue). Koekuopat kaivettiin 5 cm:n tasoina ja löydöt otettiin talteen noin 10 cm:n välein.//Kaivauksissa ylemmältä kaivausalueelta paljastui värjääntynyttä maata kaivausalueen keskivaiheilla muun alueen ollessa puhdasta. Löytöinä tuli keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä kiilleliuskehioin. Lisäksi maassa oli tasaisesti pieniä, ilmeisesti luontaisia järvimalmin kaltaisia rautasaostumia. Alemmalla kaivausalueella maa oli selvemmin värjääntynyttä ja kaikista neljästä koekuopasta tuli löytöjä, kuten piitä ja kvartsia. Kummaltakaan kaivausalueelta ei tullut merkkejä rakenteista. Löydetyt saviastianpalat ovat ns. epineoliittista keramiikkaa, mahdollisesti Sarsan-Tomitsan -tyyppistä keramiikkaa. Palanutta luuta löytyi hyvin vähän, vain muutama gramma. Kvartsiaineistossa oli muutamia kaapimia ja kaksi selvää hioimen kappaletta. |