Tutkimukset aiehutti Kauppatorin vanhan mukulakivipäällysteen uusiminen asfaltiksi, minkä yhteydessä kiveyksen alaiset vanhat maakerokset poistettiin. Tutkimusalue oli nykyinen Kauppatorin alue kokonaisuudessaan, vaikka varsinaiset kaivaukset rajoittuivat lähinnä sen pohjoisosaan vanhan ja uuden torin raja-alueelle. Varsinaisin kaivausmenetelmin tutkittiin 390 m2 eli noin 1/8 torista, minkä lisäksi kaivettiin koko torin poikki profiililinjoja, tarkkailtiin torin länsi-, etelä- ja itäpuolisille katuosille tehtävien viemärikaivantojen kaivamista sekä tarkkailtiin kulttuurikerrosten poistoa torialueelta kaivauksen jälkeen. Tavoitteena oli saada selville torialueen laajuus ja rakennusten suhde toriin eri aikoina sekä selvittää tonttien keskinäisiä rajoja ja niillä olevien rakennusten sijaintia. Kaivaushavainnoista päätellen tonteilla on ollut asutusta viimeistään 1500-luvun puolivälissä. Esineitä talletettiin noin 8500 kpl.
Laaja-alainen arkeologinen tutkimus.
Kulttuurikerroksen vahvuus torikiveyksen alta laskettuna 50-70 cm.
Lukuisia rakennuksen perustuksia, joille historiallisesta lähdeaineistosta tulkinta, mm. apteekki ja krouvi; kaivoja, kellareita, alkeellisia liesiä, tuohivuorattuja maakuoppia, tonttien rajakiviä ja -paaluja; vuoden 1682 kaupunkipalon jälkiä näkyvissä koko alueella.
Noin 8500 löytöä mm. keramiikkaa, fajanssia, posliinia, lasia, savipiippuja, tuluskiviä, metalliesineitä.
Rahoja 74 kpl, vanhimmat Juhana III ajalta.
Varhaisimmat rakennukset "1500-luvulta", koko alue tätä ennen "peltona tai niittynä"; "Kauppakadun kohdalla ollut tie jo keskiajalla" |