Kappelniityn maastotutkimukset käynnistyivät syksyllä 1992 uuden kaavasuunnitelman johdosta. Kirjallisten lähteiden perusteella tiedetään, että Yläneen Vanhakartano on perustettu 1200-luvun lopulla, ja että sen Kappelniityssä on keskiajalla sijainnut kappeli. Myös Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreitti sivusi aluetta. Yläneen ainoa aiemmin tunnettu rautakautinen kohde oli Anivehmaan viikinkiaikainen ruumishautakalmisto. Kappelniitystä on matkaa Anivehmaanmäelle noin kilometri.//Vuosina 1992 - 1994 tehdyissä tutkimuksissa koekaivettiin kaava-aluetta sekä otettiin hieman laajemmalta alueelta fosfaattinäytteet.//Vuoden 1992 tutkimuksissa paljastui Kappelniityn kaakkoisosasta runsaasti erilaisia rakenteita, joista mainittakoon melko laaja-alainen muinaispelto, josta voi myös havaita maan pinnalla loivia terasseja. Lisäksi löydettiin muutama osittain maanpinnalle näkyvä kiveys/röykkiö, joista yksi tutkittiin puoliksi. Kiveyksestä otetulle hiilinäytteelle saatiin iäksi 730±100 BP (Hel-3305). Tämän kiveyksen alta löytyi kynnösjälkiä. Näistä otetuista maanäytteistä dosentti Terttu Lempiäinen löysi kaksi ohranjyvää sekä pölkkyvehnän jyvän (aj. Ua-3006 1170±100 BP).
Tällä alueella oli maaperä hyvin tummaa, lähes mustaa. Löytöinä saatiin ns. rautakaudentyyppistä keramiikkaa, rautaesineiden kappaleita, kynttilänpidike, palanutta savea, savitiivistettä, kvartsimateriaalia, kuonaa, palanutta luuta, tiilen kappaleita, tuluspiin kappaleita ja pronssiesineen kappale. Lisäksi alueen keskivaiheilta löydettiin merkkejä raudanvalmistuksesta. Osa tutkitulta alueelta löydetystä kvartsimateriaalista saattaa kuulua kivikautiseen asutusvaiheeseen.
Kappelniityn alueelta on tehty kasvillisuuskartoitus (Liisa Tuomi 1993), jossa listattiin yhteensä 120 lajia. Fosfaattinäytteitä on otettu noin 100 kpl. Kappelniityn alue on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja sen luoteispuoli on valtion omistuksessa. |
takaisin
Kuvaus
Kappelniitty 979010005, asuinpaikat, kivirakenteet, työ- ja valmistuspaikat, kirkkorakenteet