Laihian täydennysinventoinnissa v. 1986 oli todettu laajalla alueella useita kuopanteita n. 600 m Peltomaan pronssikautisen röykkiöryhmän eteläpuolella. Yhdessä kohdassa luohikkoisten rinteiden välisessä kapeassa solassa oli suhteellisen tasaisella ja kivettömällä maalla muutamia kuopanteita. Koepistossa näkyi noensekaista ja likaista maata, mutta ei löytöjä.
Koekaivaus tehtiin mainitussa NW-SE suuntaisessa solassa, jotta selvästi havaitun likamaan ja kuopanteiden mahdollinen yhteys ja luonne selvitettäisiin.//Kaikkiaan vajaan 200 m matkalla ja n. 30-50 m leveällä alueella kartoitettiin yli kaksikymmentä kuopannetta, joiden läpimitta on 3-5 m. Noin puolet kuopista ennätettiin kairata ja yhtä lukuunottamatta niissä on keskellä nokea, hiiltä ja palaneita kiviä.
Alueelle kaivettiin seitsemään eri kohtaan koeojia ja ruutuja, yhteensä n. 26 m².//Ohuen ruohoturpeen alaosa oli paikoin sekoittunutta ja mustankirjavaa maata, mahdollisesti metsäpalojen jäljiltä. Sen alla oli vahvahko huuhtoutunut kerros, jonka alta tuli tumma ruskea, noensekainen maa, jossa oli harvakseltaan palaneita kiviä. Lähes kaikista tutkituista kohdista löytyi hiukan keramiikkaa, pääasiassa pieniä, karkean kivimurskan sekaisen saven paloja.
Asuinpaikka rajautuu luontaisesti ympäröiviin kivikoihin. Mahdollisuuksia ylempänä itärinteellä olevien vähempikivisten alueiden tutkimuksiin ei nyt ollut. Alueella olevien useiden kuoppaliesien määrästä ja rannankorkeudesta (32.5 -35 m välillä) voinee päätellä paikan olleen käytössä intensiivisesti pronssikauden loppupuolella. Mahdollisesti kysymys on samalla rannankorkeudella olevasta asuinpaikasta, kuin vastapäätä olevat Peltomaan Alatalon röykkiöt, joista yhdestä on 1849 löytynyt V periodin pronssinen partaveitsi. |
takaisin
Kuvaus