Pari vuotta aikaisemmin todetulla peltoasuinpaikalla tehtiin koekaivaus vuosina 1991-1992 kohteen säilymisasteen ja alarajan selvittämiseksi.//Työ tehtiin museoviraston virkatyönä ja kaivajina oli keskimäärin 10-15 Esse hembygdsföreningenin rekrytoimaa harrastajaa Ähtävältä ja lähipitäjistä.//Paikka sijaitsee Ähtävänjoen rannalla, hienohiekkaisella etelärinteellä, jonka alaosat ovat ajoittain tulvaveden peitossa. Rinteen poikki tehdyssä kahdessa koeojassa voitiin todeta, että paikalla ehkä jo parisataa vuotta jatkunut viljely on tuhonnut pääosan kulttuurikerroksesta. Ruokamullan alla oli paikoin jäljellä ehjän kerroksen pohjaa. Rinteen alaosassa oli myös alimmissa kerroksissa häiriöitä, jotka ilmeisesti ovat tulvien tai rantavoimien aikaansaamia.
Kiinteitä rakenteita ei varmuudella todettu. Vuonna 1992 saatiin esiin ainoastaan yhden liedeksi tulkittavan muodostelman jäännökset ruokamullan alta. Samana vuonna saatiin myös lisävahvistusta tulvien tai rantavoimien aikaansaannoksista pohjamaassa. Ruokamultakerroksessa oli muokkauksen hajottaman hiilimiilun jäännöksiä.
Löytöinä saatiin runsas kvartsiaineisto, iskoksia, ytimiä, kaapimia ja pari hiottua pikkutalttaa. Saviastianpalat ovat asbestisekoitteista, ohutseinäistä keramiikkaa, joissa reuna on jyrkästi sisääntaitettu. Kysymys on tyypillisestä Pöljän-keramiikasta.
Paikan ajoituksen kannalta tärkeimmät alimmat löydöt ovat n. 50 m vaiheilta, ylimmät n. 52-53 m vaiheilta. Asuinpaikka näyttää sijainneen tyypillisesti rannan suuntaisena, n 30-40 m levyisenä vyöhykkeenä, karkeasti arvioiden n. 100 m pituudelta. Pintahavaintojen perustella keskeinen osa asuinpaikkaa sijaitsee niemekkeellä/mäenkumpareella, sensijaan vain länsipuolen rinteeltä on hiukan pintalöytöjä. |
takaisin
Kuvaus