Raahen alueen muinaisjäännöstiheys on viime vuosien tutkimuksissa paljastunut varsin huomattavaksi. Eräs jo vuodesta 1975 tiedossa ollut laaja muinaisjäännösalue kartoitettiin kurssityönä keväällä 1991 viikon aikana.//Muinaisjäännösalueella oli tarkoitus tehdä koetutkimuksia tulevaisuudessa, mutta ne ovat toistaiseksi lykkäytyneet laitoksen muiden tutkimushankkeiden vuoksi. Alueella ei siis ole lainkaan kaivettu ja tehdyt löytöhavainnot on tehty rikkoutuneesta maasta. Monistetussa raportissa mainitun kartoituksen lisäksi alue on alustavasti tutkittu metallinilmaisimella, mutta siinä tavatut löydöt olivat kaikki moderneja.//Kartoituksen tuloksena Raahen Kettukankaan muinaisjäännösalue on lajissaan maamme laajimpia, mahdollisesti laajin. Sieltä on tavattu noin kahden ja puolen hehtaarin alueelta esihistoriallinen "kylä", jonka lukuisiin muinaisjäännöstyyppeihin kuuluu nyt ensimmäistä kertaa Suomessa todettu muinaisjäännös: palaneitten kivien kumpu. Niitä on alueelta kartoitettu kaikkiaan 16 kappaletta ja ne muodostuvat noin nyrkinkokoisista palaneita kivistä, hiekasta ja palaneesta luusta. Todennäköisesti ne sisältävät myös erilaisia artefakteja ja niitä voidaan skandinaavisten esikuvien mukaan luonnehtia majoista kannetuiksi siivousjätteiksi. Kumpujen arvioitu kuutiosisällys on paristakymmenestä pariin kuutioon. Muut muinaisjäännöstyypit ovat:
1. röykkiöt 31 kpl, mediaanikoko 6 x 4 m
2. kodanpohjat 30 kpl mediaanikoko 5,8 x 8,0 m
3. kuopat, hyvin heterogeeninen ryhmä, 6 kpl
4. jätinkirkko, alkuperäinen koko n. 30 x 20 m, tuhoutunut n. 40%
Näiden lisäksi alueella saattaa olla muitakin muinaisjäännöksiä, joita ei voi ilman kenttätutkimuksia havaita.
Aluetta voi pitää kokonaisuudessaan varsin hyvin säilyneenä ja erittäin kiintoisana muinaisjäänteenä. |
takaisin
Kuvaus