Jönsaksen asuinpaikan itäosassa suoritettiin arkeologisia tutkimuksia alueella, joka alunperin oli ollut tarkoitus säilyttää puistoalueena. Vantaan kaupunki, jolla oli nyt kuitenkin vireillä laaja rakennushanke mainitun alueen eteläosaan, vastasi tutkimuskustannuksista muinaismuistolain 15 §:n mukaisesti. Kaivaukset olivat viimeiset 20 vuoden aikana tehtyjen tutkimusten sarjassa.//Kaivausalueita oli kaksi: toinen ns. Paalutorin itäreunassa x = 668368 y = 254740 z = 34.5-36 ja toinen asuinpaikan Jönsas/Itä - nimellä tunnetussa osassa x = 668362, y = 254742, z = 33.5-34.5.//Kulttuurikerros oli sangen heikosti värjääntynyt, etenkin ensin mainitulla alueella. Rakenteista mainittakoon kaksi punamultahautaa, neljä liesikiveystä ja ainakin yksi mahdollinen paalunsija. Löytöaineiston muodosti pääasiassa selvästi mesoliittistyyppinen kvartsimateriaali, nuorakeraamista aikaa edusti muutama koristeeton saviastianpala.
Tutkituista Suomusjärven kulttuurin piiriin kuuluvista punamultahaudoista suurempi oli ehkä näyttävin Jönsaksen yli 20 punamultahaudasta. Pienempi oli todennäköisesti lapsen hauta. Siihen liittyi tulisija sekä punamultarengas. Tulisijasta otetusta makrofossiilinäytteestä tavattiin toistaiseksi vanhimmat Suomesta löydetyt hasselpähkinän siemenen kappaleet. Kummassakaan haudassa ei ollut veden hiomien soikeiden tai pyöreiden kivien lisäksi mitään hauta-anteja, piirre, josta Jönsaksessa on vain pari poikkeusta. |