Rauniot havaittiin tammikuussa 1901, jolloin maisteri K.E. Kahvan toimesta lähetettiin lääninkuvernöörille 21.1. kirje, jotta asia tulisi Muinaistieteellisen Toimikunnan tietoon. Myös rouva Jenny Maria Tallgren oli raportoinut 24.1. "tuhoavista purkutöistä", jotka ovat par´aikaa käynnissä tontilla. Purkutöitä jatkettiin odottamatta Helsingistä saapuvaa arkeologia. Tohtori Hj. Appelgren saapui Turkuun 25.1.1901.
Kaupunginarkkitehti Arthur Kajanuksen ja arkkitehti kreivi C. Cson Armfeltin mukaan löydetty kellari ei rakennustapansa ja muurauksensa puolesta edustanut "korkeaa ikää" ja oli näin ollen ilman muinaisjäännöksen arvoa.
Kellarin täyttömaassa havaittiin "vanhalta ajalta" peräisin oleva muototiili ja itse kellarissa myös tulisijan jäännökset.
Kesällä 1909 suoritettiin kaupunkiarkeologinen kaivaus Delfiinin korttelissa, Kaskenkatu 1:n tonteilla 2 A ja B sijainneen puisen asuinrakennuksen etelä- ja pohjoispuolella.
Kaivauksia suoritettiin nähtävästi myös Pantterin korttelissa, Kaskenkatu 2:n tontilla.
Kaskenkatu 1:n rakenteita: 2 kaivoa, 5 erillistä "huonetta", joista 3 holvattua; 3 kellaria ja luostarikäytävä.
Julkaisussa Rinne puhuu Kaskenkatu 2:ssa itäosan suuresta kaksilaivaisesta "kapitteelisalista" ja asuinrakennuksista sekä luostarikäytävästä. Kolmilaivaisen kirkon pohjoisseinän perustus tuli myös esiin kadun kaivauksissa.
Löydöt: lattia-, katto-, muoto-, holvi- , profiili- ja koristetiiliä; kalkkivikoriste fragmentteja, hevosenkenkiä, avaimia, veitsi, rautaputki, nauloja, rautaniitti; saviastian jalkoja ja kahvoja; fajanssipala, 3 kuparirahaa (1500-l loppu, 1674, 1830), rautainen punnus, messinkinappi, pala sulanutta sinistä lasia.
|
takaisin
Kuvaus
Turun kaupungin vanha asemakaava-alue 853500004, asuinpaikat, asuinpaikat