Rääkkylän Pörrinmökin asuinpaikalla kaivettiin v. 1992 kaksi tasokaivausaluetta, jotka liittyivät v. 1991 kaivausalueeseen 2. Lisäksi kaivettiin kolme koeojaa.//Tasokaivausalueilla löydöt dokumentoitiin edellisvuoden tapaan tarkasti, jolloin löytökartasta paljastuu löytöjen ryhmittyminen kaariksi soikeiden tyhjien alueiden ympärille. Kaivausalueilta tehdyn fosforianalyysin tukemana nämä löytöalueet voidaan tulkita kahdeksi asumuksensijaksi. Toisen asumuksen löydöt ovat varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa ja kvartsia, toisen taas lähinnä Kierikin tai Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa (osin orgaanissekoitteista), kvartsia ja liuske-esineistöä. Myöhempää toimintaa paikalla osoittaa Sär 2-keramiikka ja pieni määrä (rauta?)kuonaa.//Kiinteänä löytönä voi pitää myös likamaakuoppaa, josta löytyi orgaanissekoitteista keramiikkaa (Pöljä), (keitto?)kiviä ja palanutta luuta. Alueilla tutkittiin myös useita mahdollisia paalunsijoja, joista yksi oli kivetty. Likamaakuopan hiilistä saatu radiohiiliajoitus on 3850±120 BP, kaksi mahdollista paalunsijaa ajoittuvat 3640±110 ja 2630±100 BP. Kierikin/Pöljän asumuksessa sijaitsi kahtia haljennut, molemmin puolin kehähiottu hioinlaaka ja litteä alasinkivi, joiden ympärillä suurin osa kiviesineistöstä ja likamaa-alueista oli.
Mielenkiintoisimmat näytteistä löydetyt makrofossiilit olivat vesipähkinän (trapa natans) hiiltyneet kuoren kappaleet, jotka löytyivät em. likamaakuopasta. Luuanalyysin perusteella asumusten alueella on syöty kalaa, metsäjänistä ja peuraa.
Pitkillä koeojilla pyrittiin kartoittamaan löytökeskittymiä Jaamankankaan harjun eteläpuolisella tasangolla. Samaan päämäärään tähdättiin edellisvuoden tapaan fosfori- ja kairaseulontamenetelmin. Tulokset viittaavat vahvaan ja laajaan kampakeraamiseen asutukseen tällä alueella. Koeojista löytyneet palaneet luut ovat peräisin kalasta ja majavasta.
Yleiskartoituksessa dokumentoitiin alueella useita asumus- ja muita painanteita. |
takaisin
Kuvaus