Laitilan Untamalan kylän alueella tehty arkeologinen inventointi oli osa ympäristöministeriön projektia "Kokeilu yleiskaavoitusta palvelevan kulttuuriympäristöjen inventointimenetelmän kehittämiseksi". Erityistä huomiota kokeilussa haluttiin kiinnittää rakennettua ympäristö ja kulttuurimaisemaa koskevien tietojen mahdollisimman selkeään ja yhtenäiseen esitystapaan. Kokeilukohteeksi valitun Untamalan vanhan kyläkeskuksen alueesta tehtiin syksyllä 1992 kulttuurimaiseman (maisema-arkkitehti Gretel Hemgård), rakennuskulttuurin (tutkija Anneli Björkqvist) ja arkeologisten kohteiden inventointi (tutkija Sirkka-Liisa Seppälä).//Lähtökohtana olivat tiedot alueen ennestään tunnetuista kohteista ja löydöistä sekä maiseman kehityksestä. Maastotyössä keskityttiin esihistoriallisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös historiallisiin arkeologisesti todettaviin jäännöksiin. Tärkeimpänä päämääränä oli paikallistaa, kartoittaa ja rajata kaavoituksen kannalta olennaiset kiinteät muinaisjäännökset ympäristöineen sekä tarkastaa hajalöytöpaikat. Suurin osa kohteista tarkastettiin maan pinnalle näkyviä rakenteita etsimällä ja koekuoppia tekemällä. Untamalan kirkon ympäristössä tehtiin myös pienä koekaivauksia, joissa ei kuitenkaan tavattu mitään merkkiä muinaisjäännöksistä.//Inventoinnin jälkeen tutkimusalueelta (450 ha) tunnetaan 16 kiinteää muinaisjäännöstä (5 ha) - 1 mahdollinen pronssikautinen röykkiöalue, 7 rautakautista kohdetta (hautoja/kalmistoja, asuinpaikkoja, kuppikiviä), 1 rautakautis-historiallinen hauta ja 7 ajoittamatonta kohdetta (röykkiöitä, pystykiviä). Hajalöytöpaikkoja tunnetaan 5 paikallistettua - 4 rautakautista ja 1 ajoittamaton. Paikallistamattomia hajalöytöjä on kaksi.
Inventoinnin tulos ei suuresti muuta aiempaa kuvaa Untamalan esihistoriallisesta asutuksesta. Arkeologian ja paleoekologian keinoin saavutettavat asutuksen merkit painottuvat toisaalta rautakauden alkuun, vuosituhannen ensimmäisille vuosisadoille ja toisaalta rautakauden loppuvaiheisiin ja historiallisen ajan taitteeseen. Myöhäiseltä rautakaudelta tunnetaan vain yksi varmasti kiinteä muinaisjäännös, mutta ajanjakson asutuskuvaa vahvistaa kolme viikinki- tai ristiretkiaikaisia esineitä sisältävää hajalöytöpaikkaa sekä kaksi tarkemmin paikallistamatonta viikinkiajan esinelöytöä.
Maisemallisesti merkittävimpänä ja tutkimushistoriallisestikin tärkeänä muinaisjäännösalueena on pidettävä kylän eteläpäässä sijaitsevaa Myllymäen-Vuorenpään kalmistoa. Yleisesti Untamalan muinaisjäännöksille on ominaista sijainti erilaisissa maastollisissa kiintopisteissä avarampien alueitten reunamilla, usein näköyhteyden päässä toisistaan. Nykyisen asutuksen sijoittumisen pitkä ajallinen ja topografinen jatkuvuus onkin ilmeinen. |
takaisin
Kuvaus
Untamalan Myllymäki 400010250, asuinpaikat, hautapaikat, työ- ja valmistuspaikat
