Inarinjärven eteläosan inventointi kuului osaselvityksenä kaavoitussuunnitelmaan ja sen rahoitti Inarin kunta ympäristöministeriön myöntämistä varoista. .//Tutkimusalue käsitti n. 40 x 60 km:n kokoisen suunnikkaanmuotoisen alueen, joka rajoittui Koppelon, Inarin, Väylän ja Nellimön kyliin ts. noin puoleen Inarinjärvestä saarineen ja ranta-alueineen//Inventointikertomus käsittää kaikkiaan 95 kohdenumeroa, joista 68 on vanhoja kohteita. Uusia muinaisjäännöksiä kirjattiin kaikkiaan 52: 17 kivikautista, 1 epineoliittinen, 1 epävarma rautakautinen ja 15 saamelaisaikaista kohdetta sekä 2 seitaa, 1 hautasaari, 8 pyyntikuoppaa tai -ryhmää ja 7 ajoitukseltaan epämääräistä jäännöstä. Näistä kohteista 18 sijaitsee ennestään tunnettujen muinaisjäännösten yhteydessä.
Inventoinnin perusteella kivikautiset kohteet keskittyvät selvimmin Inarin kirkonkylään, Nellimön kylän ja Paatsjoen suun tienoille. Nimenomaan jokisuut ovat olleet suosittuja asuinpaikkoja. Epineoliittisten ja pronssikautisten löytöjen keskittyminen Paatsjoen suun ympäristöön saattaisi viitata siihen, että yhteydet Paatsjoen kautta Jäämeren rannikolle olivat erityisen tärkeät varhaisella metallikaudella. Saamelaisperäisten asuinkenttien levinneisyydestä ei ole havaittavissa samanlaista keskittymistä kuin kivikautisissa asuinpaikoissa. |