Sierijärven koillisrannan laajaan asuinpaikka-alueeseen sisältyvä tutkimuskohde on soistuneen rantapoukaman yläpuolisella männikkökangasterassilla. Alueella on runsaasti merkkejä ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta; kivikauden asuinkuoppia, pyyntikuoppia, lappalaistuvan perustus, jäännöksiä raudanvalmistuksesta, punamullan- ja tervanpoltosta jne. Harva mökkiasutus ei ole tuhonnut laajalti kulttuurijäännöksiä.//Koekaivaus suoritettiin ilman erillistä kaivaustyövoimaa ja rahoitusta Lapin maakuntamuseon arkeologin virkatyönä.//Kaivausalasta a paljastui maanalainen, arkkumaisesta laakakiveyksestä muodostettu raudanvalmistusuuni. Varhaismetallikaudelle, ajanlaskun vaihteen tienoille ajoitetun uunin yhteydessä oli 18 m²:n kaivausalueella yhteensä noin 32 kg rauta- ja savikuonaa. Lisäksi saatiin kivikauden löytöjä: liesikiveyksiä, pari Sär I-keramiikan palaa, pienoiskaitataltta ym. Raudanvalmistusajankohdan löydöt erottuivat kivikauden aineistosta ohuen huuhtoutumiskerroksen vuoksi. Raudanvalmistusuuni on asetettu näytteille Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyyn.
Kaivausala b sijaitsi noin 70 m edellisestä itään olevan harjanteen niskalla, kymmenisen metriä korkeammalla tasolla. Paikalla oli punamullan valmistuksesta kertovia, voimakkaasti värjäytyneitä maalaikkuja. Niihin sisältyi pieniä savinokareita, kvartsia, liusketta, purupihkaa ja piikaavin. Paikalla tutkittiin pohjaan asti 6 m² paikallisten asukkaiden tonkimalla alalla.
Tutkimuksia Sierijärvellä jatkettiin vuosina 1990 ja 1991. |
takaisin
Kuvaus