Suomussalmen Vanha Kirkkosaari valittiin tutkimuskohteeksi v 1985 koekaivausten tulosten perusteella. Saaren luoteisosasta tavatusta liesikiveyksestä saatu C14-ajoitus 8950±/-120 B.P. (Hel 2313) sekä monipuolinen, kampakeraamiseen aikaan ajoitettava esineistö antoivat aiheen tutkia saaren asutusvaiheita. Muita päämääriä olivat tarkastushiilinäytteen saaminen liesikiveyksestä sekä saaren yleiskartoituksen täydentäminen mm. paikallistamalla 1600- ja 1800- lukujen hautaukset.//Kirkkosaaren lounaisosassa avattiin 66 m²:n laajuinen tasokaivausalue sekä saaren pohjoispään sisäosaan tehtiin neljä koekuoppaa. Koko kaivettu maa-aines seulottiin.//Kulttuurikerros oli ohut ja heikosti värjääntynyt lukuunottamatta palaneen luun keskittymiä, jonkinlaisia jätekuoppia, joiden seasta löytyi hiiltä, kvartseja ja jonkin verran punamultaa. Nämä keskittymät jatkuivat usean neliömetrin alueella kaivausalueen ulkopuolella. Luuaines vaikuttaa yhtenäiseltä, suurten riistaeläinten luilta (hirvi/peura), ja yhteensä sitä saatiin kuopista yli 1320 g.
Em. liesikiveys osoittautui lähes tuhoutuneeksi, mutta sen pohjasta saatiin kuitenkin riittävä määrä hiiltä, ja jonkinlainen käsitys alkuperäisestä koosta.
Ehdoton enemmistö löydöistä on kvartsiesineitä ja -iskoksia. Muita löytöjä ovat piinuolenkärki ja -iskokset, kaksi liusketaltan katkelmaa sekä muutama saviastianpala, ilmeisesti kampakeramiikkaa. Suurin osa löydöistä tuli esiin kahdesta ensimmäisestä kerroksesta (10 cm).
Hiilinäytteitä otettiin liesikiveyksistä ja luukeskittymistä yht. n. 3100 g, ja maanäytteitä makroanalyysiin n. 69 l samoista kohteista. |
takaisin
Kuvaus