Inventointi liittyi Kivijärven altaan ympäristökuntien, Kinnulan, Kivijärven ja Kannonkosken, muinaisjäännösten inventointityöhön, jotka tehtiin samanaikaisesti. Työ tehtiin Keski-Suomen museon toimeksiannosta. Kenttätyöt tehtiin syyskuussa 1989. Kinnulan inventointiin oli käytettävissä ainoastaan viikon kenttätyöaika, eikä sen puitteissa voitu inventoida koko kunnan aluetta kattavasti. Työssä keskityttiin Muholan ja Markoniemen alueisiin, sekä osin myös Hiilingin alueeseen.
Kinnulan kunnasta tunnettiin ennen inventointia kaksi kivikautista asuinpaikkaa, Niemenkylässä ja Muholassa, röykkiöitä Isojoen varrella, sekä lapinraunioita Saarenkylän Maasaaressa ja Mäntysaaressa. Inventoinnin tuloksena löytyi 10 kivikautista ja varhaismetallikautista asuinpaikkaa ja yksi röykkiöalue. Näiden lisäksi paikannettiin useita uusia hajalöytökohteita vaihtelevalla tarkkuudella.
Kinnulan muinaisjäännökset keskittyvät harjujakson liepeille, joka kulkee Kivijärven rannasta Muholasta (Saarenkylästä) Kinnulan kirkonkylän kautta Lestijärvelle. Toinen muinaisjäännöskeskittymä on Kivijärven pohjoisperässä, Isojoen suun ympäristössä.
Erityisen mielenkiintoinen alue on Muholan kylän seutu. Tältä alueelta on toimitettu museoon yli 60 kiviesinettä, kuuden neliökilometrin alalta. Samalta alueelta on nyt löydetty myös yhdeksän asuinpaikkaa. Muholan kylä sijaitsee harjujakson päässä, missä harju leviää pariksi jäätikköjokideltaksi, joista eteläisimmän (140 m mpy tasossa) päällä on varsinainen Muholan keskuskylä. Alueella on myös, Kivijärven murusen li-säksi, ainoat kohteet, joista löytyi keramiikkaa.
Markoniemi-Hiekkalahti on ainoa täysin kajoamaton tunnettu asuinpaikka koko Kivijärven altaan alueella. Häähkäniemen laajan asuinpaikan alueella on myös täysin kajoamattomia laajahkoja osia. |
takaisin
Kuvaus