Koekaivausryhmä sai tehtäväkseen selvittää, onko Kurtakkojärven yleisellä uimarannalla ja sen läheisyydessä kivikautista muinaisjäännöstä. Aikaisemmissa tutkimuksissa paikalta oli löydetty saviastianpaloja, kiviesineen katkelmia ja kvartsia. Kohde sijaitsee noin 18.8 km itäkoilliseen Kolarin kirkosta, Kurtakkojärven pohjoisrannalla. Tutkittava alue oli laaja hiekkaranta, jonka pohjoisreunassa oli kasvillisuuden sitoma rantavalli. Kauempana pohjoisessa oli myös muinaisia ranta- ja särkkämuodostelmia, joiden väliin jää alavia soistuneita alueita. Kurtakkojärven eteläpuolella on useiden neliökilometrien suuruinen suoalue, joka on todennäköisesti ollut muinoin järvenä. Kolarin kunnan eteläosassa maankohoaminen on voimakkainta, siksi vedet tulvivat suo- ja järvialueiden pohjoisosissa.//Uimarannan lounaispäässä on kaksi kesämökkitonttia. Itäisellä tontilla oli muutamia pyyntikuopiksi tulkittuja pyöreitä kuoppia. Hiekkaranta-alueen yläosaan ja sen pohjoispuoliseen metsään kaivettiin 10-15 metrin välein 1 x 1 m kokoisia koekuoppia yhteensä 18 kappaletta. Kuopat kaivettiin 25-55 cm:n syvyisiksi löytöjen, maavärjäytymien ja maaperän tarpeen mukaan.//Rantavallin pintakerroksissa näkyi irtonaisia, palaneita kiviä ja hiilenmuruja. Näiden ajoittaminen on vaikeaa, koska maakerrokset olivat sekoittuneet. Vallin koekuopista löytyi kiviesineen teelmä, kvartsi-iskoksia, liusketta ja palanutta luuta. Ainoa kivikauteen viittaava kivetön tulisija tai nokimaakuoppa löytyi 45 cm:n syvyydestä. Rakennelma oli tuhoutunut ilmeisesti jo kivikaudella. Samasta koekuopasta likamaaläikän kohdalta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja 62 x 19 x 8 cm:n suuruinen laakea aluskivi, jota on voitu käyttää esimerkiksi alasimena kvartseja työstettäessä. Alavan soistuneen maan rajalla olevassa koekuopassa maaperä oli erittäin tummaa, punaruskeaa ruostehiekkaa. Rantavallin pohjoispuolen kumpareisen maaston koekuopista löytyi myös muutamia kvartsi-iskoksia. Alimmat löydöt tulivat 174.77 m mpy korkeudelta ja ylimmät 175.57 m mpy.
Uimarannan länsipuolen kesämökkitonteilla oli muutamia pyyntikuoppina pidettyjä pyöreitä kaivantoja, joiden syvyys oli noin 30 cm ja läpimitta oli noin 1-2 metriä. Tutkimme kaksi kuoppaa, jotka olivat kesämökin etelälounaispuolen kumpareella. Kuopissa oli runsaasti hiiltä ja nokista maata. Kuoppien koko ja rakenne viittaa hiilenpolttokuoppiin. Mökkialueella oli lisäksi pieniä hiekanottokuoppia.
Kaivauslöytöjä tuli lähes kaikista koekuopista ja niiden yhteismäärä oli 128 kpl, 708 g. Löydöt ajoittuvat kivikauden esikeraamiseen vaiheeseen. Koekuoppien havaintojen ja löytöjen perusteella voitiin todeta kivikautisen asuinpaikan keskittyvän uimaranta-alueen itäosan rantavallin tasanteelle. |
takaisin
Kuvaus