Susiluolan tutkimukset lähtivät liikkeelle Karijoen kunnan hankkeesta tyhjentää luola ja ottaa se lähiympäristöineen matkailukäyttöön. Karijokelainen urakoitsija Kalervo Uusitalo ilmoitti asiasta sekä Museovirastolle että Geologian tutkimuskeskukselle. GTK:n tutkija Heikki Hirvas kävi paikalla tammikuussa 1996. Luolan tyhjennyksen aloittivat Geologian tutkimuskeskus ja Karijoen kunta yhteistyönä toukokuussa 1996. Silloin irtomaata poistettiin 64 neliömetrin alueelta. Tyhjennyksen yhteydessä löydettiin eläinten luita ja mahdollisia artefakteja.
Löydön jälkeen luolan tyhjennys keskeytettiin, ja sovittiin, että Museovirasto tekee yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa koekaivauksen vuonna 1997.//Kenttätyöt tehtiin 2.-13.6.1997. Hankkeen koordinaattorina toimi yli-intendentti Paula Purhonen. Museovirastosta kaivaukseen osallistuivat lisäksi MA Hans-Peter Schulz kaivauksenjohtajana, FK Pirkko Ukkonen, FM Jaana Itäpalo ja FM Pirjo Hamari avustavina tutkijoina sekä HuK Niklas Söderholm tutkimusavustajana. Geologian tutkimuskeskuksen työryhmää johti FT Heikki Hirvas, kenttätyöhön osallistuivat lisäksi geologi Pekka Huhta sekä tutkimusassistentit Pertti Hakala ja Markus Torssonen. Helsingin yliopiston geologian laitoksen assistentti FT Juha-Pekka Lunkka oli kaksi päivää luolassa ottamassa näytteitä. Koekaivauksen tavoitteena oli selvittää, onko luolassa ihmisen toiminnan jälkiä (artefakteja, tulenpidon merkkejä ym.), dokumentoida luolan stratigrafiaa ja saada täytekerroksen/-kerrosten alustava ajoitus. Yhteensä kaivettiin 9,8 m², kuitenkin vain 4,3 m² alueella oli häiriintymättömiä kerrostumia, muualla oli v:n 1996 tyhjennyksen jälkeen sortunutta sedimenttiä.//Susiluola on osa peruskallion vaakarakoa, jonka laajuus on ainakin 400 m², mahdollisesti jopa yli 1000 m². Luolan korkeus vaihtelee 2,2 metristä etuosassa 0,8 metriin takaosassa. Se on täyttynyt neljässä vaiheessa irtaimella maa-aineksella melkein kattoon asti. Alustavien geologisten tutkimusten mukaan ylin kerros on syntynyt Ancylusvaiheessa n. 8000 v. sitten, ja alin kerros on syntynyt ennen kuin mannerjäätikkö peitti alueen n. 74000 vuotta sitten. Tarkka geologinen ikä on vielä epävarma. Maa-aineskerroksista on löytynyt eläinten luita ja ilmeisesti työstettyjä kiviä. Luita on eniten aivan ylimmän kerroksen pinnalta, joitakin pieniä fragmentteja ja mikrofaunaa on löydetty myös kerroksista II - IV. Arkeologisia löytöjä sen sijaan havaittiin vain kerroksesta IV, lisäksi paikallisissa hiekkakerrostumissa III ja V. Löytöaineisto koostuu Jotuni-hiekkakivi- ja kvartsiesineistä, - ytimistä ja -iskoksista sekä vulkaniitti-iskoksista. Tällä hetkellä voidaan sanoa, että Susiluolasta löydetyt esineet ovat suurella todennäköisyydellä ihmisen tekemiä eli artefakteja, mutta täyttä varmuutta asiasta ei vielä ole. Löytöaineisto on vielä liian pieni typologisten vertailujen tekemiseen. Koska löytöjä ei voi sitoa mihinkään tunnettuun arkeologiseen teknokompleksiin, on myös typologisen ajoituksen tekeminen toistaiseksi mahdotonta. Geologisen ajoituksen mukaan löytökerroksen minimi-ikä on 74000 vuotta. Ihmisen tulo näin pohjoisille alueille oli teoreettisesti mahdollista vain viimeisten interglasiaalien aikana.
mk |
takaisin
Kuvaus
Karijoen Susiluola 409010050, asuinpaikat