Rääkkylän Vihin kivikautisella asuinpaikalla kaivettiin v. 1997 yhteensä 26.75 m². Kaivausten tavoitteena oli laaja-alaisella kaivauksella selvittää alueenkäyttöä kivikautisella asuinpaikalla, löytömateriaalin avulla tutkia tyypillisen kampakeramiikan kulttuurihistoriaa ja elinkeinoja ja selvittää asuinpaikan laajuutta ja intensiteettiä.//Tavoitteisiin pyrittiin avaamalla kolmessa osassa yhtenäinen laaja kaivausalue, joka kattoi kokonaan yhden suuren asumuspainanteen, puolet toisesta ja neljänneksen yhdestä pienestä asumuspainanteesta. Asuinpaikan laajuutta selvitettiin koekuopituksen avulla.//Kaivauksissa avatut suuret asumuspainanteet paljastuivat suorakaiteen muotoisten talojen jäännöksiksi, joista ei varsinaisia rakenteita ollut säilynyt, mutta asumukset erottuivat likamaa-alueina. Kokonaan avattu painanne oli kooltaan n. 10 x 6.5 m ja puoliksi avattu n. 12 x 8 m. Molemmissa asumuksissa havaittiin jälkiä kulkuaukoista ja mahdollisesti myös paalunsijoista. Molempien painanteiden seinustalla oli jälkiä punamultahautauksista. Kaivausalueella 2 tutkittiin osittain laakakivirakennelma, joka saattaa olla kivikautista asuinpaikkaa nuorempi. Löydöt dokumentoitiin tarkasti, takymetrillä mitaten. Asumuspainanteen alueelta otetuista maanäytteistä tehtiin makrofossiilianalyysi. Pieni painanne oli myös kivikautinen rakenne ja liittynee suuriin asumuspainanteisiin.
Asumuspainanteiden alueelta tullut löytömateriaali kuuluu ilmeisesti kokonaisuudessaan tyypillisen kampakeramiikan aikaan. Suurin osa löydöistä on keramiikkaa. Muita löytöryhmiä ovat meripihkakorut, savi-idolit, kivilajiesineistä erityisesti nuolenkärjet, siimanpainot, koukunvarret, liuskerenkaan katkelmat, miniatyyrikourutaltta ja kaksi tasatalttaa, joista toinen itäkarjalaisen tasataltan teelmä, kvartsiesineet ja -iskokset, piiesineet ja -iskokset sekä palanut luu. Huomionarvoisin löytöryhmä ovat kuitenkin pienet kuparin palaset, joista ainakin osa on ilmeisesti esineen katkelmia.
Asuinpaikan laajuutta arvioitiin paitsi koekuoppien myös pintahavaintojen perusteella. Tähänastisten havaintojen perusteella asuinpaikka ulottuu n. 700 metriä pitkälle etelään suuntautuvalle harjun rinteelle Piranlahden/Kaatronlammen ja Pitkänpohjansuon välillä. Tarkkoja rajoja asuinpaikalle ei tutkimuksissa saatu. Kohteella dokumentoitiin 11 suurta ja kuusi pientä asumuspainannetta. Lisäksi paikalla on tervahauta. Koekuoppa- ja pintalöytöjen perusteella keskeinen osa asuinpaikasta kuuluu tyypillisen kampakeramiikan aikaan, mm. kahdeksan suurta ja viisi pientä asumuspainannetta. Ylempänä on varhaisen asbestikeramiikan asuinpaikka, johon mahdollisesti liittyy yksi pieni painanne. Alempana on myöhäistä kampakeramiikkaa ja asuinpaikka, johon mahdollisesti liittyy yksi pieni painanne. Alempana on myöhäistä kampakeramiikkaa ja Pöljän asbestikeramiikkaa, tähän vaiheeseen kuuluu kolme suurta asumuspainannetta. Pintalöytöjen perusteella on myös itäistä rombikuoppakeramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa.
Vihin asuinpaikka on nykytietojen perusteella yksi kolmesta keskeisestä Onkamon alueen kivikautisesta asuinpaikasta. Vastaavia kohteita ovat Pyhäselän Rinkumäki ja Tohmajärven Piilolahti, joista etenkin jälkimmäinen on Vihin asuinpaikan kanssa yksi merkittävimmistä Itä-Suomen kivikautisista muinaisjäännöksistä. |
takaisin
Kuvaus