Perniön kunta oli Museoviraston arkeologian osaston kuntainventointiohjelman toisena vuoden 1997 kohteena. Kenttätyöt tehtiin 5.9.-1.10.1997 välisenä aikana. Kesäkuussa FM Eeva-Maria Viitanen teki muinaisjäännösrekisterin esitäytön, jota jatkettiin vielä elokuussa. Esi- ja kenttätöissä apuna oli fil. yo. Kari Virtanen.//Perniön kunnan alueella oli ennen vuoden 1997 inventointia Helmer Salmo (ent. Salonen) suorittaman vuoden 1926 perusinventoinnin lisäksi inventoinut Hjalmar Appelgren vuonna 1895. Vuoden 1926 jälkeen H. Salmo on tarkastanut joitakin kohteita Perniön kunnan alueelta vielä vuonna 1955. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen Lounais-Suomen rannikon varhaismetallikauden hautarauniot-projektin yhteydessä Perniön kunnan alueella olevat röykkiöt inventointiin vuonna 1982. Inventoinnin suoritti Ulla Kallberg. Aineistoa säilytetään TYARKTIKA-tietokannassa. Perniön alueelta tietokannassa on yhteensä 155 Rauniota/röykkiötä, joista 28 on tutkittu. TYARKTIKASSA jokainen röykkiö/raunio on oma kohteensa, kun taas esimerkiksi inventointiraportissa kohde voi sisältää useampiakin röykkiöitä. TYARKTIKA-tietokannassa ei ole mukana tuhoutuneita röykkiöitä. Vuonna 1988 ja -89 Perniön kunnan alueen VR:n ratalinjoja inventoi HuK Hannu Poutiainen.
Vuoden 1997 inventoinnin tarkoituksena oli käydä tarkistamassa jo tunnettujen muinaisjäännösten sijainti ja kunto. Lisäksi uusia paikkoja käytiin tarkastamassa muutama, joista Museovirastoon oli lähetetty löytö- tai/ja sijaintitietoja. Inventoinnin aikana ei järjestelmällisesti etsitty uusia muinaisjäännöksiä, koska Perniön ennestään tunnettujen muinaisjäännösten tarkastus vei lähes koko kenttätyöajan. Suurin yksittäinen uusien muinaisjäännösten kokonaisuus tarkastettiin Perniön Preitin ja Kestrikin kylän alueilla, joista maanviljelijä, harrastaja-arkeologi Kimmo Leikkonen oli löytänyt 13 epineoliittista/rautakautista asuinpaikkaa ja ainakin yhden nuoremman rautakauden kalmistoalueen. Näiltä alueilta ei ennestään tunnettu muinaisjäännöksiä.//Perniön muinaisjäännösten enemmistönä ovat pronssikauden röykkiöt. Ne keskittyvät Perniössä Asteljoen laakson ympäröiville korkeille mäille sekä osittain näitä matalammille kukkuloille. Alueella on yksittäin suuria näyttäviä röykkiöitä sekä ryhminä pienempiä röykkiöitä. Pohjoisimmat tunnetut röykkiöt H. Salmon mukaan ovat Naarjärven itäpuolen matalalla kukkulalla, jota nyt vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä ei pystytty löytämään. Nykyisellä merenrannalla Perniön länsipuolella Kemiön saarta vastapäätä tunnetaan neljä röykkiötä: Tattaroistenmäen tutkittu röykkiö, Viikinkivuoren kaksi röykkiötä sekä eteläisin Takaniitynkallio röykkiö.
Kivikautisia irtolöytöjä tunnetaan Asteljoen laaksosta, mutta vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä niiden tarkastaminen ei ollut mahdollista, koska ne sijaitsivat joko pelloilla, joilta ei oltu vielä korjattu satoa pois tai niiden löytötiedot olivat hyvin vajanaiset. Perniön kunnan alueelta tunnetaan yhteensä neljä kivikautista asuinpaikkaa, jotka ovat: Naarjärven saaren, Mutaisten ja Isorahkan asuinpaikka sekä uutena inventoinnin yhteydessä käyty tarkastamassa Päärisen kylän Hakalan asuinpaikka.
Vuoden 1997 Perniön perusinventoinnissa pääpaino oli tunnetuissa muinaisjäännöksissä. Esityövaiheessa kerättiin yhteen Museoviraston topografisessa arkistossa olevat tiedot Perniön kunnan muinaisjäännöksistä. Kenttätöiden loputtua muinaisjäännösrekisterissä oli kiinteitä muinaisjäännöskohteita 106 kpl, joista täysin uusia kohteita oli 14. Lisäksi löydettiin yksi uusi kuppikallio aikaisemmin tunnetun Mäkisaurun kalmiston/asuinpaikan vierestä.
Irtolöytökohteita, jotka olivat suurimmaksi osaksi arkistosta poimittu tietoja, oli 34 ja epämääräisiä kohteita, joista osa käytiin inventoinnin yhteydessä tarkastamassa, oli 28 kpl. Epämääräisistä kohteista suurin osa on pelloilla sekä kuopanteita, jotka saattavat olla hautojen paikkoja. Inventointiraportissa on mainittu kuitenkin vain nämä 106 muinaisjäännöskohdetta, joiden sijainti on voitu varmistaa. |
takaisin
Kuvaus