Kohde sijaitsee Ruokolahden kirkosta 11.5 km luoteeseen, Äitsaaren pohjoisosassa, Haapaveden (Saimaan) Leikkaanvirran kohdalla. Koekaivausten perusteena oli aikaisemmat kivikauteen ja rautakauteen ajoittuvat inventointilöydöt ja piha-alueelle suunnitellut rakennushankkeet. Piha-alue muodostui vanhoista maatalon talousrakennuksista, uudistetusta asuinrakennuksesta ja useasta kasvimaasta. Aikaisemmat löydöt ovat tulleet pihamaan koillispuolen pellolta.
Piha-alueelle sijoitettiin kaksi koekuoppa-aluetta, toinen navettarakennuksen viereen ja toinen aitan länsipuolelle.
Navettarakennuksen viereisistä koekuopista löytyi 1900-luvun asutusjätettä, kuten tiilenkappaleita metalliromua ja kiviä.
Kolmas koekaivausalue sijoittui peltoalueelle, jonne kaivettiin kaksi koeojaa. Pellolta oli vuoden 1996 inventoinnissa havaittu hiilenmurujen sekaista tummanharmaata likamaata sekä savi- ja metalliesineitä ja niiden katkelmia. Peltoalueella oli noin 30 cm:n paksuinen ruokamultakerros, jonka alapuolella oli mullan ja paikoin nokisen maan värjäämää hiekkaa. Läntisemmässä koeojassa hiekkakerros oli paikoin kovaa ja siinä erottui selvästi seipäiden ja myyrän kaivamien käytävien jättämiä jälkiä. Tästä koeojasta löytyi kaksi hiiltynyttä puunkappaletta ja niiden ympärillä nokimaata sekä kovaa, poljettua savipitoista maata. Paikalla on ehkä ollut kivetön liesi ja mahdollisesti keittokatos. Rakennelmat ajoittunevat löytöjen perusteella historialliseen aikaan. Itäisessä koeojassa oli ohuempi, noin 15 cm:n paksuisen ruokamultakerroksen alla vaaleanharmaita tuhkajuovia sekä tavanomaista noki- ja likamaata. Koeojan löytöaineisto koostui täälläkin resentistä materiaalista.
Kaksi lasihelmeä olivat kaivausten mielenkiintoisimmat löydöt. Sininen lasihelmi oli hiomalla fasetoitu, samoin kuin kirkas helmi. Korkealaatuista hiomatekniikkaa ei ole vielä rautakaudella yleisesti käytetty lasihelmien valmistuksessa eikä Suomen rautakautisessa löytömateriaalissa ole selkeitä vastineita tällaisille helmille. Helmien yhteydessä ollut muu esineaineisto ajoittuu historialliseen aikaan ja 1900-luvulle. Muu lasiaineisto, lähinnä ikkuna- ja talouslasin kappaleet, ajoittuvat 1700-luvusta nykyaikaan asti.
Rautaesineistö koostui yleensä resenteistä nauloista. Rautaneulaksi määriteltiin yksi esineenkatkelma. Esineistössä oli muutamia palaneen saven ja kotitekoisten tiilien kappaleita, joissa on samoja muotoja kuin rautakautisissa savitiivisteen kappaleissa. Piiaineisto on peräisin lähinnä tuluksien käytöstä, ilmeisesti myös kvartsia on voitu käyttää tähän tarkoitukseen.
Posliinin kappaleet olivat yleensä valkoisia, joissa oli sinisiä kukkakoristeita. Leimallinen pohjapala oli riikalaisen Kuznetsovin tehtaan tuotantoa (1864 - 1880). Saviastian palat olivat tavanomaista lasitettua punaruskeaa, dreijattua keramiikka, joissa oli valkoista viiva- tai nauhakoristelua. Joissakin nokeentuneissa saviastian paloissa ilmeni rautakauteen viittaavia ominaisuuksia.
Lähes kaikki koekuoppalöydöt olivat resenttejä, lähinnä 1800 - 1900-luvuille ajoittuvasta asumisesta jäänyttä aineistoa. Aikaisemmat inventointilöydöt ja muutamat kaivauslöydöt voisivat kuitenkin viitata kivi- tai rautakauteen, mutta koekaivauksen tulokset eivät varmistaneet tätä seikkaa. |
takaisin
Kuvaus