| Sysmän Hovilan Vasikkahaasta 1996 metallinilmaisimella löydettyjen viikinkiaikaisten esineiden löytöalueen koekaivauksia jatkettiin 1998 tarkoituksena paikallistaa rautakautinen kalmisto, josta löydöt aivan ilmeisesti olivat peräisin. Edellisen vuoden koekuopituksessa osoittautui, että ainakin osa mäellä olevista kiven- ja maansekaisista kummuista on eri ikäisiä historiallisen ajan uuninperustuksia.//Kaivettava alue 2 x 10 m sijoitettiin mäen lakitasanteelle keskeiselle löytöalueelle.//Kiinteitä rakenteita ei tavattu, eikä selviä merkkejä kalmistosta ollut kaivausalueella. Ruohoturpeen alla oli kivinen moreeni , jossa oli hiiltä ja sekoittunutta maata. Mäen lakea näyttää paikoin tasoitetun viimeisimmän asutusvaiheen, n. 1600-1800-lukujen aikana. Löytöaineisto oli niukkaa, pääasiassa historiallisen ajan asutusjäänteitä: tiiltä, palanutta savea, lasia, savipiipun katkelmia, posliinia, nauloja, kuparikolikko, tuluspiitä ja vähän luuta. Selvästi rautakautista aineistoa ei kaivausalueelta löytynyt. Muutaman metrin säteellä kaivausalueesta oli kuitenkin vuoden 1997 koekuopituksessa ja metallinilmaisinkartoituksessa löydetty viikinkiaikainen tasavartinen solki, toisen katkelma sekä punnus. Kalmiston paikallistaminen näin suurelta alueelta vaatisi laajempia koekaivauksia. Tähänastisten tulosten perusteella on todettavissa mäellä olevan toisiinsa sekoittuneina rautakautisia kalmistojäänteitä ja historiallisen ajan asutusjäänteitä. Alue on osa hienoa kulttuurimaisemaa, jossa alavat pellot ja kallioiset, laidunnettavat mäkimaat vuorottelevat. Hovilan maat kuuluvat Sysmän kirkonseudun rautakautisen löytöalueen eteläosaan, josta tunnetaan mm. useita kuppikiviä. Vasikkahaassa kasvaa mm. pölkkyruohoa ja tummaa tulikukkaa. Kaivaus tehtiin Museoviraston ja Sysmän Kotiseutuyhdistyksen yhteistyönä; Kotiseutuyhdistys osallistui piirtäjän palkkakustannuksiin. Kaivajatyövoima oli vapaaehtoisia paikallisia harrastajia. |
takaisin
Kuvaus