Pietarsaaressa Rosenlundin pappilan puutarhassa tehtiin 14.5.-8.6.2001 tutkimuskaivaukset. Kirkkoherra Gabriel Aspegren perusti 1750-luvulla olosuhteissamme mittavan ja ainutlaatuisen puutarhan. Suuri puutarha oli noin 9000 neliömetrin kokoinen harmaakivimuurilla ympäröity alue. Se oli jaettu kahteen osaan, pienempään yläpuutarhaan ja suurempaan alapuutarhaan. Puutarhan koilliskulmaan valmistui 1760-luvulla orangeri-rakennus sekä puutarhan keskelle kahdeksankulmainen huvimaja. 1800-luvun alussa ränsistyneen huvimajan tilalle rakennettiin uusi huvimaja.
Kaivausten tarkoituksena oli selvittää missä määrin orangeri-rakennuksen ja huvimajan perustuksia oli säilynyt. Lisäksi pyrittiin koeojin selvittämään yläpuutarhan korttelijakoa ja käytäväjärjestelmää.
Orangeri-rakennuksen kaivauksissa päälimmäiset maakerrokset poistettiin koneella, loppu tehtiin pääosin lapiotyönä. Kaivauksissa voitiin todeta, että rakennuksessa oli kolme erillistä tilaa, eteishuone, itse orangeri eli kasvatushuone ja drifgraf eli hyötöhuone. Eteishuoneesta ja kasvatushuoneesta olivat säilyneet niiden perustuskivet vain osittain. Hyötöhuone oli rakennettu maan pinnan alapuolelle siten, että sen harmaakiviseinien yläpinta oli ympäröivän maan tasalla ja niiden päälle itse rakennus oli aikoinaan rakennettu. Käynti hyötöhuoneeseen tapahtui rakennuksen länsipäästä kiviportaita pitkin. Koko orangeri-rakennus on ollut käytössä noin kolmisenkymmentä vuotta, sillä seuraavan kirkkoherran, pastori Brunniuksen aikana orangeri-rakennuksen sanotaan olleen täysin laho. Kaivausten perusteella voi päätellä, että rakennus on purettu ja siitä on otettu talteen kaikki mahdollinen käyttökelpoinen rakennusmateriaali.
Orangeri-rakennuksessa on ollut tiilinen eteishuone, johon oli sisäänkäynti suoraan ulkoa. Eteishuoneen kautta päästiin itse kasvatushuoneeseen. Hyötöhuoneeseen kuljettiin pienen tiilisen porstuan kautta rakennuksen länsipäästä. Säilyneistä peruskivistä päätellen hyötöhuoneen ja kasvatushuoneen välillä ei ole ollut kulkuyhteyttä.
Huvimajan perustuksista saatiin joitakin epävarmoja merkkejä samoin huvimajaa ympäröineestä hiekkakäytävästä. Alkuperäisen huvimajan tilalle rakennettii uusi aivan 1800-luvun alussa, lisäksi alapuutarhassa tehtiin 1960- ja 80-luvuilla melko perusteellisia raivaus- ja uudistamistöitä.
Yläpuutarhaan tehtyjen koeojien perusteella voi todeta, että alue on mielenkiintoinen, mutta vaatisi laajempia kaivauksia tarkempien tulosten saamiseksi.
|