SOINI
Perusinventointi
Museoviraston arkeologian osasto
Inventoija: FM Nina Strandberg
Soinin kunnan muinaisjäännösinventointi otettiin mukaan Museoviraston arkeologian osaston kesän 2002 kenttätyöohjelmaan osana projektia, jossa inventoidaan sellaiset kunnat, joiden inventointitiedot ovat puutteelliset tai joissa inventointia ei ole koskaan tehty. Soinissa ei arkeologista inventointia ole aikaisemmin tehty. Työ rahoitettiin Museoviraston arkeologian osaston varoin. Aikaa maastotöihin oli kolme viikkoa, 8.–29.5.2002, ja valmistelutöihin ja raportin kirjoittamiseen yhteensä n. 1,5 kuukautta.
Inventoinnin tavoitteena oli irtolöytöjen löytöpaikkojen paikallistaminen ja tarkastaminen uusien asuinpaikkojen toivossa sekä uusien kiinteitten muinaisjäännöskohteitten etsiminen. Inventointi keskittyi maastossa pääasiassa Kuninkaanjoen rantarinteille, vaikka myös kunnan muissa osissa, mm. Ähtärinjärven rannalla, käytiin. Kuninkaanjokilaakso on ollut mesoliittisena aikana Alajärven–Evijärven suuntaan aukeava vesistö, jonka varrelta on em. kuntien alueelta runsaasti kivikautisia kohteita. Myös irtolöydöt ja kaksi asuinpaikkaa Soinissa sijaitsivat näillä rantarinteillä.
Soinista tunnettiin entuudestaan kaksi esihistoriallista kiinteää muinaisjäännöstä, jotka ovat kivikautisia asuinpaikkoja. Irtolöytöjä on kahdeksan, kaikki kivikautisia. Lisäksi tunnettiin kaksi historialliselta ajalta peräisin olevaa rajamerkkiä ja Piilokallion ajoittamattomat kiviröykkiöt. Kunnan alueella on lukematon määrä tervahautoja, joista ilmeisesti valtaosa on merkitty maastokartalle. Näitä historiallisen ajan muinaisjäännöksiä ei tarkastettu systemaattisesti.
Inventoinnin jälkeen kiinteitten esihistoriallisten muinaisjäännösten määrä on lisääntynyt kahdella mahdollisella asuinpaikalla. Tervahautoja tarkastettiin kolme, niistä kahta ei ole merkitty mastokartalle. Muita historiallisen ajan löytöjä ovat Uurinkallio 1 karsikkokallio ja Kaasilankankaan muinaisjäännösryhmä. Tentatiivikohteita, joista ei voi varmuudella sanoa, ovatko ne muinaisjäännöksiä vai ei, löytyi yksi kiviröykkiö ja kolme kuoppa-kohdetta, joista kaksi voisi olla mahdollisia pyyntikuoppakohteita.
Kivikautisten esineitten löytöpaikkoja aiemman tunnetun seitsemän lisäksi todettiin seitsemän lisää. Näitä seitsemää uutta kohdetta ei varmuudella voi pitää asuinpaikkoina, koska osa esineistä on löytynyt epämääräisestä löytöyhteydestä tai vaikuttaa siltä, että hiekka, josta esineet löytyivät, olisi mahdollisesti tuotu muualta.
Löydöt: KM 33570–33577, 33581
Kenttätyöaika: 8.–29.5.2002
Tutkimuskustannukset: Museoviraston arkeologian osasto 10 065 €
Tutkimusraportti: Nina Strandberg 26.2.2003 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |
takaisin
Kuvaus
Viiruniemi 1000040368, kivirakenteet