Retula mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa v. 1429. Ylikartanon karjapihaa nykyisin ympäröivät rakennukset ovat 1800-luvun alusta. Salaojakaivun valvonnassa odotettiin merkkejä asutuksesta jopa rautakaudelta asti. Salaojaa kaivettiin n. 125 metriä. Noin 20 cm:n syvyydessä erottui 10-30 cm paksu tumma likamaakerros, jossa oli nokimaakuoppia, liesiä, kiuas, rakennusten perustoja ja mahdollisia lattiatasoja. Lisäksi löytyi historialliseen aikaan viittaavaa esineistöä.
HATTULA RETULANSAARI
Retulan Ylikartanon karjapihan salaojitustyömaan valvonta
Pk 2132 05 Tyrväntö
x = 6785 10, y = 2517 38, z = 88–91
p = 6788 006, i = 3355 967
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö
Kaivauksenjohtaja: FM Jouni Taivainen
Retulan Ylikartanon karjapihan nykyinen rakennuskanta koostuu ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta peräisin olevista rakennuksista. Aikojen mittaan on etenkin keväisin pihalle tulvinut vesi pahoin turmellut rakennusten perustoja. Kesällä 2001 aloitettiin kunnostustyöt: Rakennusten ympärille kaivettiin salaojat ja samalla myös vuosisatojen saatossa perustojen ympärille kertynyttä maata poistettiin ja se korvattiin paremmin vettä läpäisevällä soralla.
Retula mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1429, sen kylätontti on vuosien 1691 ja 1802 karttojen mukaan sijainnut osin salaojatyömaan alueella. Mitä todennäköisimmin myös tätä vanhempi keskiaikainen kylätontti on sijainnut suunnilleen samalla paikalla. Ottaen huomioon myös Retulansaaren lukuisat rautakautiset muinaisjäännökset oli mahdollista, että paikalla voisi olla merkkejä myös keskiaikaa vanhemmasta asutuksesta tai muista muinaisjäännöksistä.
Kaikkiaan karjapihan alueelle kaivettiin salaojaa noin 125 metriä noin 1600 neliömetrin alueella. Yleisesti ottaen alueella on noin 20 cm syvyydessä 10–30 cm paksu musta/tumma likamaakerros, jossa on mm. nokimaakuoppia, liesiä, kiuas, rakennuksen perustoja ja mahdollisia lattiatasoja. Rakenteiden yhteydestä löydettiin materiaalia, joka viittaa historialliseen aikaan, mm. ikkunalasia, punasavikeramiikkaa, palanutta ja palamatonta luuta ja taottuja nauloja. Profiileja salaojista piirrettiin 68 metriä. Muilta osin maakerrokset ja profiilipiirrosten ulkopuolella olleet rakenteet merkittiin muistiin sanallisesti.
Havaitut rakenteet saattavat olla hyvinkin eri-ikäisiä, mutta ne vaikuttavat olevan pääosin samassa kulttuurikerroksellisessa tasossa, sillä ne näyttävät liittyvän maanalaiseen, lähes koko alueen kattavaan yhtenäiseen kulttuurikerrokseen. Osa rakenteista on nykyisen kylänraitin alla. Tutkimusalueen nykyinen rakennuskanta lienee peräisin 1800-luvun alkupuolelta, joten havaitut rakenteet ja kulttuurikerrokset ovat ainakin pääosin tätä vanhempia. Profiili B:stä, mahdollisesta lattiatasosta otettu puunäyte on lähetetty ajoitettavaksi Geologian Tutkimuskeskukseen ja siitä saatava ajoitus antanee tarkennusta ajoituskysymykseen. Maanalaisista kerrostumista otettiin myös makrofossiilinäytteitä.
Löydöt: KM 2001079:1–26
Ajoitus: historiallinen aika
Tutkitun alueen laajuus: n.1600 neliömetriä, jolla salaojakaivantoa noin 125 metriä
Kenttätyöaika: useissa jaksoissa kesällä 2001
Tutkimuskustannukset: Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö n. 13 000 mk
Tutkimusraportti: Jouni Taivainen 1.1.2002 Museoviraston rakennushistorian osaston arkistossa.
|
takaisin
Kuvaus