Valvonta suoritettiin omakotitalon perustusten maanvaihtotöiden ja salaojituksen johdosta, sillä Tornion kaupunkiarkeologisen inventoinnin perusteella tontti on ollut rakennettu 1600-luvun loppupuolelta lähtien, ja kaupunkiaikaisten kerrostumien oletettiin olevan ainakin osittain säilyneitä. Tontin pinta-alasta noin puolet kaivettiin kaivinkoneella 1,5 metriä katutason alapuolelle.
Esiin tulleet kerrokset ja rakenteet tutkittiin siltä osin kuin ne ajoittuivat 1700-luvulle tai vanhemmiksi. Tarkempaan tutkimiseen ei ollut mahdollisuutta. Kulttuurikerroksen paksuus oli kokonaisuudessaan noin metri, ja se poistettiin kahta kuoppaa lukuun ottamatta. Tonttia peitti noin puolen metrin syvyydessä paksu tiilensekainen sekoittunut palokerros. Kerroksen paksuus oli paikoin yli 10 senttimetriä. Kaikki tutkitut kohteet olivat palokerroksen alaisissa kerroksissa.
Varsinaisia rakenteiden jäännöksiä alueelta löytyi kaksi. Toinen oli pienen 4x4 metrisen rakennuksen jäännös, joka oli säilynyt koko pohjapinta-alaltaan. Siinä ei ollut varmoja merkkejä tulisijasta. Todennäköisesti kyseessä on talousrakennus. Toinen rakennejäännös oli kivijalan alainen hirsipeti, joka kuului todennäköisesti 1700-luvun lopulla rakennettuun rakennukseen. Hirsien päällä oli jykevä luonnonkivijalka, jota ei dokumentoitu. Lisäksi alueelta tutkittiin puuroskalla, tiilillä ja palaneilla kivillä täytetty roskakuoppa ja kuoppa, joka todennäköisesti oli jäänne rakennuksen alaisesta kellarikuopasta. Rakennus ja kuopat ajoittuvat isovihan ja 1700-luvun loppupuolen väliselle ajalle. Ajoitus tehtiin liitupiippujen perusteella. Muu löytöaineisto koostuu pääosin eri keramiikkalaaduista, kuonasta, ikkunalasista ja luusta. |