NOKIA ETELÄOSA (TOTTIJÄRVI)
Osa-alueinventointi
Pirkanmaan maakuntamuseo
Inventoija: FM Vadim Adel
Nokian kaupungin alueen arkeologinen inventointiprojekti sai jatkoa syksyllä 2003, jolloin Pirkanmaan maakuntamuseo teki alueen eteläosan, entisen Tottijärven kunnan alueen arkeologisen inventoinnin. Alueen muinaisjäännöksiä oli kartoitettu viimeksi vuonna 1985. Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin yhteensä 38 arkeologista kohdetta, mm. 23 esihistoriallista kiinteää muinaisjäännöstä tai irtolöytöpaikkaa ja 15 historiallisen ajan kohdetta. Alueelta tunnettiin ennestään neljä kivikautista asuinpaikkaa, yksi kivikautinen kalmisto ja muutama esihistoriallinen irtolöytö. Inventoinnissa löydettiin kahdeksan uutta kivikautista asuinpaikkaa, mm. alueen vanhimmat, mesoliittiselle kivikaudelle ajoittuvat kohteet; lisäksi löytyi yksi mahdollisesti rautakautinen röykkiö ja viisi ennestään tuntematonta irtolöytöpaikkaa. Historiallisista kohteista seitsemän luokiteltiin suojeltaviksi kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Inventoinnin tuloksena alueen kiinteiden muinaisjäännösten määrä kasvoi yhteensä viisinkertaiseksi.
Uusista kivikautisista asuinpaikoista kaksi tunnettiin ennestään irtolöytöpaikkoina, muut löydettiin tutkimalla topografisesti potentiaalisia alueita. Kivikautisista asuinpaikoista neljä sijaitsee Pyhäjärven muinaisrannoilla (noin 80 m mpy) ja ajoittuu mesoliittisen kauden lopulle tai neoliittiselle kivikaudelle. Kaksi asuinpaikkaa sijaitsee Tottijärven rantojen tuntumassa. Loput inventointialueen kivikautiset asuinpaikat löytyivät Ancylusjärven aikaisilta rannoilta (85–110 m mpy).
Lähes kaikki Nokian eteläosan esihistorialliset asuinpaikat sijaitsevat pellolla. Inventoinnissa löytyi kuitenkin myös kohde, Sorvanniemi, jonka kivikautinen kulttuurikerros on säilynyt suhteellisen hyvin. Inventointialueen laajin esihistoriallinen kiinteä muinaisjäännös on Tottijärven kivikautinen asuinpaikka (noin 9300 m²); muiden kivikautisten löytöalueiden laajuus on 1000–6000 m². Inventoinnissa saatujen esihistoriallisten löytöjen joukossa on tasataltta, kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta. Tottijärven kuuluisin yksittäinen löytö on Vassinjoen rannalta, vesijättömaalta 1930-luvulla löytynyt pronssikautinen onsikirves. Rautakaudella Nokian eteläosiin suuntautuneesta aktiviteetista kertovat pääasiassa harvat irtolöydöt. Inventoinnissa Vassinjoen varrelta löytyi kiven- ja maansekainen röykkiö, joka on alueen ainoa mahdollinen rautakautinen hauta.
Inventoinnissa kartoitettiin myös historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Ennen kenttätöitä tutkittiin arkistoissa aluetta koskevia vanhoja karttoja, ja niiden perusteella maastossa paikannettiin 1400-luvulla perustetun Tottijärven kartanon tontti, joka on laajin inventoinnissa todettu kiinteä muinaisjäännös, sekä 11 hylättyä torpanpaikkaa 1600–1700-luvuilta ja kolme myllynpaikkaa 1700-luvulta. Tarkastettujen historiallisen ajan kohteiden joukossa on myös kiviaita, vanha pelto viljelyröykkiöineen ja rajaröykkiö.
Löydöt: KM 34221–34235, 34271 ja 2003112
Kenttätyöaika: 29.9.–15.10.2003
Tutkimuskustannukset: Nokian kaupunki noin 8 700 euroa
Tutkimusraportti: Vadim Adel 21.6.2004 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa ja Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikössä.
Kirjallisuus: Adel, Vadim 2004. Kivikauden ja uuden ajan asuinpaikkoja Tottijärvellä: Nokian eteläosan arkeologinen inventointi 2003. Pirkan maan alta 5. Arkeologisia tutkimuksia. Tampereen museoiden julkaisuja 74, s. 11–23. |
takaisin
Kuvaus
Ahmaslahti 1000007113, löytöpaikat
